Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on selvittänyt Suomen monenkeskisen kehitysyhteistyön rahoitusta, työn tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Tarkastustulosten mukaan ulkoasiainministeriön toiminta on aktiivista Suomelta apua saavissa kansainvälisissä järjestöissä. Suomi käytti monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön varoja 2,2 miljardia euroa vuosina 2013–2015. Kehitysyhteistyö on VTV:n havaintojen mukaan kuitenkin tällä hetkellä pirstaloitunut ulkoasiainministeriössä moneen eri yksikköön. Niiden yhteistyötä ja toiminnan koordinaatiota tulisi kehittää. Myös tiedon hallintaa ja raportointia tulisi parantaa ja muuttaa nykyistä avoimemmaksi.
Monenkeskistä kehitysyhteistyötä tehdään ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen osaston lisäksi myös muilla osastoilla ja yli 20 eri yksikössä. Hajautettu toimintamalli hankaloittaa toiminnan koordinointia, tiedonkulkua ja raportointia. Kansainvälisille järjestöille menevä apu kanavoidaan ulkoasiainministeriön varsinaisen kehitysyhteistyön momentin usealta käyttösuunnitelmakohdalta. Lisäksi monet muut ministeriöt avustavat järjestöjä. VTV suosittaa myös kansainvälisten järjestöjen oman evaluointitiedon parempaa hyödyntämistä ulkoasiainministeriössä.
− Monenkeskisen avun budjetoinnin ja varainkäytön läpinäkyvyyttä tulee parantaa. Tämä on tärkeää toiminnan suuntaamisen, seurannan ja kansainvälisten toimintaperiaatteiden kannalta. Ulkoasiainministeriön osastojen välinen parempi koordinaatio edistäisi entisestään kehitysyhteistyön vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta, toteaa johtava tuloksellisuustarkastaja Berndt Lindman Valtiontalouden tarkastusvirastosta.
VTV antaa tarkastuskertomuksessaan myös hyvää palautetta: ulkoasiainministeriö on johdonmukaisesti pyrkinyt kehittämään kehitysyhteistyön tuloksellisuutta ja toiminta on ollut aktiivista Suomen rahoittamissa kansainvälisissä järjestöissä.
VTV:n tarkastus kohdistui Suomen monenkeskisen kehitysyhteistyön suuntaamiseen, Suomen vaikuttamistyöhön kansainvälisissä järjestöissä ja siihen, onko ulkoasiainministeriö selvittänyt monenkeskisen avun onnistumista. Tarkastus koski ensisijaisesti vuosia 2013─2015. Kehitysyhteistyön määrärahoihin kohdistuneiden leikkausten vuoksi tarkastuksessa on käsitelty kehitystä myös vuoden 2015 jälkeen.
Monenkeskinen kehitysyhteistyö (Tuloksellisuustarkastuskertomus 091/54/2016)
Lisätietoja
