Suomi on toistaiseksi noudattanut Euroopan unionin vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä. Riski sääntöjen rikkomisesta lähivuosina on kuitenkin olemassa. Suomi on jäämässä myös kansallisista finanssipoliittisista tavoitteista.
Suomi on noudattanut vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osaa vuonna 2015, mutta rakenteellisen jäämän taso on huomattavasti keskipitkän aikavälin tavoitetta heikompi. Ennakoivan tarkastelun perusteella rakenteellisessa jäämässä on riski merkittävästä poikkeamasta kuluvana vuonna. Myös korjaavan osan velkakriteeri on rikkoutumassa vuonna 2016.
Tarkastusvirasto kiinnittää huomiota vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osan toimivuuteen. Pitkittynyt taantuma on Suomen kohdalla johtanut tilanteeseen, jossa ennaltaehkäisevän osan noudattaminen ei tuo riittävää marginaalia korjaavan osan kriteereihin.
”Päätöksentekijät eivät saa tuudittautua siihen, että asiat ovat hyvin, vaikka ennaltaehkäisevää osaa noudatettaisiinkin”, budjettivalvontapäällikkö Heidi Silvennoinen varoittaa.
Suomi on jäämässä myös kansallisista finanssipoliittisista tavoitteista. Päätetyt toimenpiteet eivät riitä sitovien sektorikohtaisten rahoitusasematavoitteiden saavuttamiseen. On myös ongelmallista, että tavoitteiden saavuttaminen nojaa vahvasti kilpailukykysopimukseen, joka ei ole valtioneuvoston päätäntävallassa.
Valtiontalouden kehyksiä on vuonna 2015 noudatettu. Taantumasta huolimatta kehyksen ulkopuoliset menot ovat pysyneet vakaina. Kehykset eivät kuitenkaan tue riittävästi valtiontalouden rahoitusasematavoitteen saavuttamista. Vuonna 2015 otettiin poikkeuksellisesti käyttöön kaksi lisätalousarviovarausta, joita ilman kehykset olisivat ylittyneet. Lisätalousarvioihin oli käytössä 500 miljoonaa euroa vuodelle 2015.
”Menokehyssäännön kannalta ei ole uskottavaa parantaa kehyksen liikkumavaraa tällä tavalla”, Silvennoinen toteaa.
Taustaa
EU:n vakaus- ja kasvusopimus
Vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevä osa muodostuu julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteesta, joka asetetaan rakenteellisen jäämän avulla, ja menosäännöstä, joka asettaa julkisille kokonaismenoille enimmäiskasvuvauhdin.
Korjaava osa muodostuu julkisen talouden velka- ja alijäämäkriteereistä. Julkisen velan on pysyttävä alle 60 prosentin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkisen talouden vuotuisen alijäämän ei tule ylittää 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
VTV:n finanssipolitiikan valvonta
VTV:n tehtävänä on riippumattomana tahona valvoa finanssipoliittisen lain noudattamista ja arvioida talousennusteiden luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä. Valvontatehtävään kuuluvat arviot julkisen talouden kokonaisuuden ohjauksesta sekä valtiontalouden kehysten ja EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamisesta.