Terveysalan kasvustrategia ei onnistunut merkittävästi suuntaamaan ministeriöiden ja rahoittajien toimintaa

Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiasta puuttui selkeä tarkoitus, myös tavoitteet ja tehtävämäärittelyt olivat epäselvät. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus kaipaa pitkäjänteisyyttä.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) arvioi, kuinka tuloksellisesti tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio (TKI) -toimintaa on edistetty julkisten rahoitusvälineiden sekä politiikka- ja strategiaohjauksen avulla.

Tarkastus kohdistui erityisesti vuonna 2014 julkaistuun Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiaan ja vuosien 2016–2018 tiekarttaan. Lisäksi VTV arvioi julkista tutkimus- ja kehittämisrahoitusta (T&K) jakavien Business Finlandin ja Suomen Akatemian rahoitusvälineiden hallintaa.

Päättäjät eivät olleet määritelleet terveysalan kasvustrategiassa ja tiekartassa riittävän täsmällisesti strategian tarkoitusta ja tavoitteita. Myös toimeenpanijoiden tehtävät ja vastuut olivat epäselvät. Lisäksi ohjausvälineiden heikko koordinaatio on haitannut strategian tavoitteiden saavuttamista.

”Terveysalan kasvustrategia ei ole onnistunut merkittävästi suuntaamaan ministeriöiden ja rahoitusorganisaatioiden toimintaa. Ne ovat sopeuttaneet strategiaa omiin tavoitteisiinsa, toimintamalleihinsa ja lakisääteisiin tehtäviinsä ja edistäneet niitä strategian sijaan” sanoo VTV:n tuloksellisuustarkastusneuvos Timo Oksanen.

VTV suosittaakin, että ministeriöt sovittaisivat paremmin yhteen terveysalan kasvustrategian kaltaiset poikkihallinnolliset strategiat, ministeriöiden muun strategisen ja rahoitusohjauksen sekä rahoitusorganisaatioiden lakisääteiset tehtävät. Ohjausta on myös tarpeen koota ja selventää, jotta se ei sisällä ristiinohjausta.

”Terveysalan kasvustrategia on TKI-toiminnassa uudenlainen, sektorirajat ylittävä politiikka- ja strategiaohjauksen väline. Se ei ohjannut hallintoa kehittämään toimintatapojaan mutta loi ja vahvisti poikkihallinnollista yhteistyötä terveysalalle”, Oksanen kertoo.

Strategian toimeenpanon hallintaa haastoi sen hajautuminen kolmeen ministeriöön ja kahteen rahoitusorganisaatioon: työ- ja elinkeinoministeriöön, opetus- ja kulttuuriministeriöön, sosiaali- ja terveysministeriöön, Business Finlandiin ja Suomen Akatemiaan.

Valtion T&K-rahoitus kaipaa pitkäjänteisyyttä

VTV katsoo, että rahoitusorganisaatioiden rahoitusohjaus on ollut lyhytjänteistä, mikä on hankaloittanut tutkimustiedon kaupallistamisen tukemista. Lyhytjänteisyydestä tulisi päästä eroon, jotta rahoitusorganisaatiot voisivat suunnitella rahoitusta kokonaisuutena pitkällä aikavälillä. TKI-toimintaan suunnatun julkisen rahoituksen tulisi olla suunnitelmallista, pitkäjänteistä ja kattaa koko arvoketju tiedon tuotannosta sen kaupallistamiseen.

Terveysalan kasvustrategian tavoitteena on tehdä Suomesta kansainvälisesti tunnettu terveysalan TKI- ja liiketoiminnan edelläkävijä. Sen toimeenpanoa tehostamaan laadittiin tiekartta vuosille 2016–2018. Strategian nykyistä toimeenpanoa ohjaa vuosien 2020–2023 tiekartta.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) rahoitus on valtiontaloudellisesti merkittävä menoerä. Vuoden 2022 talousarviossa siihen on varattu 2,49 miljardia euroa.

Tutustu julkaisuun: Tutkimustiedon hyödyntämisen hallinta liiketoiminnassa terveysalalla

VTV järjestää 9.6. sidosryhmätilaisuuden TKI-rahoituksesta ja sen tuloksellisuuden arvioinnista. Tilaisuutta voi seurata verkossa klo 12.30–15. Lisätietoja ja ilmoittautumislinkki tapahtuman sivuilla: VTV Nyt! TKI-toiminta Suomen talouskasvun vauhdittajana?

Kategoriat