Työ- ja elinkeinoministeriön tulisi seurata kuluvan hallituskauden työllisyyden kuntakokeilujen tuloksia järjestelmällisesti, suosittaa Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) tarkastuksessaan. Lisäksi kokeiluista tulisi toteuttaa laadukkaita vaikutusarviointeja. Näin voidaan edistää työllisyyttä ja työvoimapalvelujen toimivuutta.
Vuosien 2017–2018 alueelliset työllisyyskokeilut vähensivät pitkäaikaistyöttömien määrää ja alensivat työttömyysastetta kokeilualueilla. Työnhakijarekisteriin pohjautuvien tilastojen perusteella ei kuitenkaan voida päätellä, missä määrin kehitykseen on vaikuttanut lisääntynyt osallistuminen palveluihin ja missä määrin taas työllistyminen avoimille työmarkkinoille.
Tarkastuksen kohteena olivat TE-toimistojen tarjoamat julkiset työvoima- ja yrityspalvelut sekä työllisyyden hoidon uudistusten toimeenpano hallituskaudella 2015–2019. Uudistuksista tarkasteltiin alueellisia työllisyyskokeiluja ja työnhakijoiden määräaikaishaastatteluja.
”Viime hallituskaudella tehtiin monta uudistusta samaan aikaan. Uudistusten päällekkäisyys vaikeuttaa niiden vaikutusten arviointia. Jatkossa isot uudistukset ja kokeilut tulisi toteuttaa siten, että niistä on mahdollista tuottaa laadukkaita arviointeja”, sanoo johtava tuloksellisuustarkastaja Hannu Tervo.
Määräaikaishaastattelujen lisääminen kasvatti TE-toimistojen kontakteja asiakkaisiin ja tehosti työnhakijoiden ohjausta palveluihin. Haastattelujen lisääminen kuitenkin kasvatti TE-toimistojen henkilöstön kuormitusta. Tarkastuksen perusteella uudistus oli kokonaisuutena myönteinen.
TE-hallinnolla on ollut kohtuulliset edellytykset tarjota palveluja, vaikka määrärahat vähenivät
Vuonna 2015 TE-hallinto käytti työllisyyden edistämiseen ja työttömyyden torjuntaan vajaat 600 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 määrärahoja käytettiin vajaat 490 miljoonaa euroa eli noin 18 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015.
TE-hallinnolla on ollut kohtuullisen hyvät edellytykset tarjota työvoimapalveluja määrärahojen vähenemisestä huolimatta. Lisäksi työllisyystilanne parani tarkastelujakson loppua kohti, mikä vähensi TE-palvelujen tarvetta.
”Kokonaisuutena palvelujen hankinta vähentyi jonkin verran tarkastelujaksolla. Työllistymiseen vähemmän vaikuttavien palvelujen, kuten kuntouttavan työtoiminnan, valmennusten ja kuntien palkkatuen käyttö lisääntyi kuitenkin hieman”, Tervo toteaa.
Tutustu julkaisuun: Työvoimapalvelujen tarjonta ja uudistukset 2015–2019
Lisätietoja
Hannu Tervo
Johtava tuloksellisuustarkastaja
