Lupaprosesseja on nopeutettu, mutta työperusteisen maahanmuuton hallintoa olisi edelleen kehitettävä asiakaslähtöisemmäksi.
Työperusteista maahanmuuttoa on pidetty jo pitkään osaratkaisuna sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimapulaan. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) mukaan se ei kuitenkaan ole nopea ratkaisu vallitsevaan tilanteeseen.
Ulkomailla sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen suorittaneet eivät voi suoraan saada työperusteista oleskelulupaa sote-alan laillistettuihin ammatteihin. Heidän on ensin saatava Valvirasta ammatinharjoittamisoikeus.
”Tarkastuksen perusteella oleskelulupaprosessin lisäksi tulisi nopeuttaa myös ammattioikeuden myöntämisprosesseja”, VTV:n johtava tuloksellisuustarkastaja Sari Hanhinen kertoo.
Vuonna 2020 työperusteisen maahanmuuton hallinnointi siirtyi sisäministeriöltä työ- ja elinkeinoministeriölle. Ministeriö on saanut nopeutettua lupaprosesseja muun muassa lisäämällä henkilöresursseja Maahanmuuttovirastossa. Silti työperusteisen maahanmuuton hallintoa olisi edelleen kehitettävä asiakaslähtöisemmäksi.
Erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien luvat käsitellään nykyään kahdessa viikossa. Erityisasiantuntijoille on tarjolla myös niin sanottu pikakaista, jonka piiriin kuuluvat myös perheenjäsenet. Työntekijöiden ja yrittäjien lupaprosessit sen sijaan ovat hitaampia. Työtekijöillä lupaprosessi on keskimäärin 68 ja yrittäjillä 85 vuorokautta. Lisäksi työntekijöille perheenyhdistäminen on hidasta, kallista ja epävarmaa.
”Suomella on tavoitteena kasvattaa työperusteista maahanmuuttoa. Ei riitä, että erityisasiantuntijat saadaan Suomeen vaan myös työntekijöitä olisi houkuteltava lisää. Perheen saaminen Suomeen voisi toimia tässä vetovoimatekijänä”, Hanhinen sanoo.
Viranomaiset edistävät työperusteista maahanmuuttoa oikeansuuntaisilla toimilla, mutta kehitys on ollut hidasta.
”Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että toimia on hallittu hajanaisesti ja eri viranomaiset ovat sitoutuneet tavoitteisiin vaihtelevasti. Lisäksi ruohonjuuritason kehittämistoimet ovat paljolti olleet hankerahoituksen varassa, mikä on haitannut pitkäjänteistä kehittämistä”, Hanhinen sanoo.
Työperusteista maahanmuuttoa on yritetty lisätä valtioneuvoston tasolla jo 20 vuoden ajan. VTV:n tarkastuksessa selvitettiin työperusteiseen maahanmuuttoon liittyviä viranomaistoimia ja prosesseja. Tarkastuksessa keskityttiin erityisesti sosiaali- ja terveysalaan, jossa työvoimapula on suuri mutta työperusteista maahanmuuttoa on edistetty vain vähän.
Tutustu julkaisuun:
Lisätietoja
Tarkastuksen projektipäällikkö:
Sari Hanhinen, johtava tuloksellisuustarkastaja
Puh. 040 733 5292
etunimi.sukunimi@vtv.fi
Sosiaali- ja terveysalan ulkomaisen työvoiman rekrytointia koskevat havainnot:
Taina Rintala, tuloksellisuustarkastusneuvos
Puh. 050 574 1153
etunimi.sukunimi@vtv.fi
Työperusteisen maahanmuuton hallintoa ja ohjausta koskevat havainnot:
Mikko Koskinen, johtava tuloksellisuustarkastaja
Puh. 040 732 4951
etunimi.sukunimi@vtv.fi
Lisätietoja
