Valtiontalouden tarkastusviraston laillisuustarkastuksen perusteella valtion virastojen ylin johto on noudattanut hyvää hallintotapaa. Tarkastuksessa havaittiin kuitenkin joitakin menettelytapoja, joita ei voida pitää valtiovarainministeriön ohjeistuksen mukaisina. Ministeriöiden tulisi tukea hyvän hallintotavan noudattamista selkeällä ohjeistuksella.
Virkamiesjohto on olennaisilta osin noudattanut säädettyjä, määrättyjä ja sovittuja menettelytapoja. Ylimmän johdon viranhoitotavat myös tukevat hyvän hallinnon periaatteiden toteutumista hallinnossa.
Kehitettävää tuli esiin lähinnä eräissä matkustuskäytännöissä ja asiakasetujen kohdentamisessa. Lisäksi hyvän virkamiesetiikan turvaamiseksi on kiinnitettävä jatkuvasti huomiota siihen, että ulkopuolisten järjestämiin, enimmäkseen yleisohjelmaa sisältäviin tilaisuuksiin osallistuminen on hyvin perusteltua.
Kaiken kaikkiaan tarkastusvirasto antaa kymmenkunta suositusta laillisuustarkastuksen perusteella.
”Ylimmät virkamiehet noudattavat hyvää hallintotapaa melko hyvin, mutta se ei yksin riitä. Digitalisoitumisen myötä toimintaympäristö on muuttunut. Siksi olisi hyvä päivittää ohjeet vastaamaan esimerkiksi uusia sähköisiä menettelyjä”, toteaa johtava tilintarkastaja Pasi Tervasmäki.
Johdon tietoisuus sisäisen valvonnan merkityksestä johtamisessa luo perustan hyvän hallinnon toimivuudelle koko organisaatiossa. Kun ylimpään johtoon kuuluvat henkilöt osoittavat pitävänsä kiinni sovituista menettelytavoista, on todennäköistä, että muukin henkilöstö noudattaa ohjeistuksia.
Tarkastuksen kohteena johdon sisäinen valvonta
Vuonna 2015 tilintarkastuksen yhteydessä tehty laillisuustarkastus koski valtion virastojen ylimmän johdon sisäisen valvonnan menettelyiden noudattamista.
Laillisuustarkastuksen tavoitteena on tarkastaa, onko valtion taloudenhoidossa toimittu lainsäädännön, alempitasoisen sääntelyn ja viranomaisten antaman ohjeistuksen sekä hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti.
Ylimmällä johdolla tarkoitetaan ministeriöiden kansliapäälliköitä ja valtiosihteereitä kansliapäällikköinä ja valtiosihteeriä, joka hoitaa kansliapäällikön tehtävät sekä muiden virastojen ylintä johtajaa. Suurimmissa kirjanpitoyksiköissä ylimmällä johdolla tarkoitetaan myös virkamiesjohtoryhmän jäseniä (ei henkilöstön edustajia johtoryhmässä). Poliittiset valtiosihteerit ja vastaavat rajattiin tarkastuksen ulkopuolelle.
Enimmillään tarkastus kohdistui kahdeksaan henkilöön kirjanpitoyksikössä.