Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on tarkastanut valtion sähköisten palvelujen toimintavarmuuden ohjausta ja kybersuojauksen järjestämistä valtionhallinnossa. Valtiovarainministeriö on avainroolissa kokonaisvaltaisen ohjauksen ja resurssien turvaamisessa. Valtioneuvosto on laatinut strategioita, mutta niiden toimeenpanossa ei ole saavutettu kaikkia tavoitteita. Ohjaustoimet ovat pitkälti kohdistuneet yksittäisiin virastoihin, mutta tarve ohjata kokonaisuuksia kasvaa jatkuvasti. Myös riskienhallinnassa on ollut epäyhtenäisyyttä virastojen välillä. Keskitettyjen ICT-palvelujen toiminnassa ja rahoitusmallissa on ongelmia, joilla on vaikutusta myös valtionhallinnon palvelujen toimintavarmuuden ja kybersuojauksen tilaan.
VTV on julkaissut kaksi tarkastusta, Kybersuojauksen järjestäminen ja Sähköisten palvelujen toimintavarmuuden ohjaus. Tarkastusvirasto selvitti, onko valtionhallinnon kybersuojaus järjestetty tehokkaasti ja taloudellisesti. Tavoitteena oli myös varmistua, että nykyinen valtionhallinnon ohjausjärjestelmä huomioi toimintavarmuuden ja palvelujen oikea-aikaisen saatavuuden.
Tarve ohjata yksittäisten virastojen sijaan toimintoja kasvaa jatkuvasti
Toimintavarmuutta ja kybersuojausta ohjaavia strategioita on laadittu, mutta niiden ohjausteho on ollut heikko. Toimeenpanon vastuutaho on jäänyt epäselväksi, toimenpiteitä ei ole aikataulutettu eikä niiden toteutumista ole seurattu. Resurssit vaihtelevat paljon virastojen ja laitosten välillä eivätkä ne kaikissa tapauksissa mahdollista strategian toteuttamista. Resurssitilanne tulisi selkeyttää siten, että kyberturvallisuuden ja toimintavarmuuden strategisten tavoitteiden saavuttaminen olisi mahdollista kaikilla hallinnonaloilla.
Riskienhallinnan käytännöt vaihtelevat virastokohtaisesti. Yhdenmukaisuuden puute riskienhallinnassa voi johtaa eritasoisiin ratkaisuihin kybersuojauksen ja toimintavarmuuden järjestämisessä. Riskienhallinnan käytäntöjen yhtenäistämistä tulisikin jatkaa. Toimintavarmuutta ja kybersuojausta varmistavat ja kehittävät toimenpiteet tulisi suunnitella suhteessa riskiarvioon ja arvioida kustannukset ja hyödyt ennen toteutusta. Avainroolissa on valtiovarainministeriö, joka voi suunnitella ja ohjeistaa, miten riskienhallinnan käytännöt viedään hallinnonala- ja valtiotasolle erilaiset käyttötarpeet huomioiden.
Nykyisessä toimintamallissa jokainen virasto ja laitos vastaavat omasta kybersuojauksestaan ja toimintavarmuudestaan. Mikäli jokin laajavaikutteinen kyberturvallisuusloukkaus toteutuisi, eri ministeriöiden pitäisi neuvotella keskenään vastatoimenpiteiden käynnistämisestä ja priorisoinnista. Tämä on riski, koska kyberturvallisuusloukkaustilanteissa aikaa neuvotteluille ei välttämättä ole. Valtioneuvoston tulisi määritellä johtaminen tilanteessa, jossa kyberloukkaustilanne koskettaa useita hallinnonaloja.
Valtorin hallinnoimien keskitettyjen ICT-palvelujen toimintavarmuus ja kybersuojaus ei ole kaikin osin tavoitellulla tasolla
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin palvelutarjonta on jäänyt suppeaksi eikä palveluiden kehittäminen ole edennyt suunnitellusti. Valtori ei ole pystynyt tarkoituksenmukaisesti vastaamaan toimintavarmuutta koskeviin asiakasvaatimuksiin. Asiakkaille on myös jäänyt epäselväksi Valtorin kautta hankittujen palvelujen toimintavarmuuden ja kybersuojauksen taso.
Valtori toimii valtiovarainministeriön ohjauksessa. Ministeriön tulisi ratkaista toiminnan rahoitusmallin ongelmat kiinnittäen huomiota Valtorin edellytyksiin parantaa kybersuojauksen menettelyjä ja kyberloukkausten havainnoinnin toteutusta, arviointia ja kehittämistä. Valtori on virasto, joka tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomia ICT-palveluja. Se perustettiin 2014 ja sen toimintamenot vuonna 2016 olivat 128,8 miljoonaa euroa.