Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus on hallituksen ohjelman mukaisesti kasvussa. Ulkoministeriöltä kuitenkin puuttuu julkinen suunnitelma kasvavan rahoituksen kohdentamisesta ja tavoitteista. Rahoituksen tuloksellisuudesta on vaikea saada kokonaiskuvaa, koska ulkoministeriö on raportoinut siitä niukasti.
Valtiontalouden tarkastusvirasto on arvioinut, miten hyvät edellytykset Suomen kansainvälisen ilmastorahoituksen ohjaus on antanut sen tuloksellisuudelle. Vuosina 2017–2019 Suomen raportoima ilmastorahoitus oli noin 47–147 miljoonaa euroa ja sen osuus koko kehitysyhteistyöstä oli noin 6–15 prosenttia. Nykyinen hallitus on linjannut, että Suomen ilmastorahoitusta lisätään ja pyritään kohdentamaan tasan ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen.
VTV suosittelee, että ulkoministeriö
laatisi julkisen suunnitelman siitä, miten se kasvattaa ja kohdentaa Suomen kansainvälistä ilmastorahoitusta hallituskauden aikana,
perustelisi siinä tehtävät valinnat, painotukset ja vaikuttamistavoitteet,
perustelisi ilmastorahoitusta koskevat päätökset myös ilmastotulosten näkökulmasta ja
varmistaisi, että rahoituksen tuloksia seurataan, tilastoidaan ja raportoidaan mahdollisimman järjestelmällisesti ja yhdenmukaisesti.
Ulkoministeriö on suunnitellut ilmastorahoituksen kasvutavoitteita sisäisesti, mutta rahoituksen rahamääräistä tavoitetasoa tai muita strategisia tavoitteita ei ole määritelty julkisesti. Julkinen suunnittelu ja valintojen perusteleminen olisi tärkeää muun muassa siksi, että ulkoministeriön mahdollisuudet valvoa rahoitusvälineiden toimintaa vaihtelevat. Rahoitusvälineiden avulla on mahdollista toteuttaa Suomen kehityspolitiikan tavoitteita eri tavoin.
Ministeriössä on tulkittu OECD:n kehitysyhteistyökomitean laadullisten mittareiden käyttöä koskevia ohjeita vaihtelevasti, minkä vuoksi tilastointi ja raportointi ei ole kaikilta osin luotettavaa. Ministeriöllä tulisi olla käytössään mahdollisimman järjestelmällistä ja yhdenmukaista tietoa kaikkien eri rahoitusvälineiden ja -organisaatioiden kautta toteutettujen ilmastotoimien tuloksista. Muillakin mailla on sama haaste tuloksellisuuden mittaamisessa ja raportoinnissa.
Pariisin ilmastosopimuksessa Suomi on yhdessä muiden teollisuusmaiden kanssa sitoutunut rahoittamaan kehittyvien maiden toimia sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi että siihen sopeutumiseksi. Sopimusta täydentäneen osapuolikokouksen päätöksen mukaan kehittyneiden maiden yhteinen 100 miljardin dollarin vuosittainen rahoitusvelvoite ulotetaan vuoteen 2025, johon mennessä sovitaan uudesta, suuremmasta ilmastorahoitustavoitteesta.