Tietopaketti ilmastoaiheisesta tarkastustiedosta

Ilmastonmuutokseen liittyy runsaasti kansainvälisiä sitoumuksia ja sopimuksia. Esimerkiksi Pariisin ilmastosopimuksessa Suomi ja muut Euroopan maat ovat vuonna 2015 sitoutuneet sovittamaan rahoitusvirrat yhdenmukaisiksi suhteessa vähäpäästöiseen kehityskulkuun ja kehitykseen. Ilmastokysymykset ovat nousseet vahvasti esille myös Covid19-pandemian aiheuttaman kriisin ja sen elvytystoimien yhteydessä: EU:n komissio antoi lokakuussa 2020 asetuksen, jonka mukaan vähintään 37 prosenttia jäsenmaiden kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien määrärahoista on kohdennettava ilmastotoimiin ja ympäristön kannalta kestävän kehityksen investointeihin.

Valtiontalouden tarkastusvirasto tuottaa tietoa siitä, miten nämä sitoumukset ja vaatimukset toteutuvat valtion talouden hoidossa. Lisäksi osallistumme kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön, jonka tavoitteena on tunnistaa ja kehittää menetelmiä eri toimenpiteiden ja päätösten vaikutusten arvioimiseksi ja jäljittämiseksi.

• Kesällä 2021 julkaistussa tarkastuksessa ”Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus – ohjaus ja tuloksellisuus” ilmeni, että ulkoministeriö kasvattaa Suomen kansainvälistä ilmastorahoitusta nykyisen hallitusohjelman mukaisesti, mutta ministeriöltä puuttuu julkinen suunnitelma siitä, miten kasvavaa rahoitusta kohdennetaan ja mitä sillä erityisesti halutaan saada aikaan. Myös rahoituksen tähänastisesta tuloksellisuudesta on vaikea saada kokonaiskuvaa. Tarkastusvirasto suosittelee, että ulkoministeriö laatisi julkisen suunnitelman siitä, miten se kasvattaa ja kohdentaa Suomen kansainvälistä ilmastorahoitusta, perustellen siinä tehtävät valinnat, painotukset ja vaikuttamistavoitteet. Ministeriön tulisi perustella ilmastorahoitusta koskevat päätökset myös ilmastotulosten näkökulmasta ja varmistaa, että rahoituksen tuloksia seurataan, tilastoidaan ja raportoidaan mahdollisimman järjestelmällisesti ja yhdenmukaisesti.

• Kestävän kehityksen edistäminen (14/2019) -tarkastuksessa havaittiin muun muassa, että kestävän kehityksen selonteon ohjausvaikutus on vähäinen. Ministeriöillä ei ollut työvälineitä sen arvioimiseksi, ovatko niiden valmistelemat politiikat kestävän kehityksen mukaisia. Jälkikäteinen seuranta- ja arviointijärjestelmä todettiin kattavaksi ja toimivaksi, mutta hallituksen vuosikertomukseen suositeltiin parannettavaksi. Hiljattain valmistuneen kyseisen tarkastuksen jälkiseurannan perusteella kestävän kehityksen ohjaus on vahvistunut. Kestävä kehitys on aiempaa voimakkaammin mukana hallitusohjelmassa ja hallitustason asiakirjoissa. Kestävän kehityksen selonteossa kehityksen taloudellista ulottuvuutta ei ole käsitelty juurikaan aiempaa selvemmin, mutta hallituksen kestävyystiekartassa talous on esillä selvemmin kuin ennen. Kestävän kehityksen tavoitteet ovat jossain määrin selkiytyneet, kun valtioneuvoston selonteko on jäsennelty YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

• Ilmastonmuutos on monimutkainen haaste, johon vastaaminen edellyttää poikkihallinnollista lähestymistapaa. Poikkihallinnollisen tarkastelun mahdollisuuksia ja työkaluja on käsitelty julkaisussa ilmiöbudjetoinnista. Ilmastopolitiikkaa ja valtiontalouden kestävyyttä tarkasteleva selvitys käsittelee puolestaan ilmastopolitiikan riskejä pidemmällä aikavälillä. Sekä ilmiöbudjetointi että vaikutusten jäljittäminen tukevat politiikkakoherenttien, samaan suuntaan vaikuttavien päätösten ja ratkaisujen löytämistä.

• Monien maiden koronapandemiaan liittyvien elvytyspakettien tavoitteena on samalla tukea ilmastotoimia. Rahoituksen vaikuttavuuden kannalta oleellinen kysymys on, missä määrin elvytysrahat todella tukevat ilmastotoimia. Yksi keino arvioida ja seurata rahoituksen kohdentumista ja vaikutuksia on ilmastorahoituksen jäljitysmenetelmät. Näitä on analysoitu selvityksessä, jonka VTV tilasi kestävän kehityksen ajatushautomolta Institute of European Environmental Policy (IEEP). Selvityksessä arvioidaan yhdeksän tapaustarkastelun pohjalta ilmastorahoituksen jäljittämisen (climate tracking) lähestymistapoja ja keskeisiä menetelmällisiä kysymyksiä. Vaikka ilmastorahoituksen jäljitysmenetelmien tavoitteet vaihtelevat, raportti toteaa, että ilmastorahoituksen vaikutukset tulisi pystyä selvästi osoittamaan. Oleellista olisi myös tunnistaa rahoitus, joka vaikuttaa ilmastotavoitteiden kannalta kielteisesti. Vain tällä tavoin voidaan saada kokonaiskäsitys talousarvion ilmastovaikutuksista.