Tässä tekstissä avaamme tarkastusviraston tarkastus- ja tiedonsaantioikeutta, jotka on määritelty Valtiontalouden tarkastusvirastosta annetussa laissa.
Helsingin Sanomat käsitteli 8.4.2021 artikkelissaan VTV:n vuonna 2020 valmistunutta Perustoimeentulotuen siirto Kelalle: Toimeenpanon vaikutusten arvioinnin merkitys lainvalmistelussa -tarkastusta. Tarkastuksen kohteena oli toimeentulotukilakiin (1412/1997) 1.1.2017 alkaen tehty muutos perustoimeentulotuen siirrosta kunnilta Kansaneläkelaitokselle.
Hyväksytyn tarkastuksen suunnitelman mukaan tarkastuksen tavoitteena oli arvioida sitä, miten lakimuutoksen valmistelussa huomioitiin järjestelmän jakautuminen kahdelle toimijalle, millaisia arvioita siirron vaikutuksista esitettiin ja miten nämä arviot ovat toteutuneet sekä onko lain toimeenpanossa ollut ennakoimattomia vaikutuksia muihin viranomaisiin. Tarkastus ei käsitellyt toimeentulotukilain tavoitteiden saavuttamista kuten välttämättömän toimeentulon turvaamista tai toimeentulotuen saajien itsenäisen selviytymisen edistämistä eikä toimeentulotuen tarveharkinnan ja yhdenvertaisuuden toteutumista oikeusturvakysymyksinä. Edelleen tarkastusviraston tarkastusoikeuksien rajoituksista johtuen tarkastuksessa ei arvioitu Kelan toimintaa eikä otettu kantaa siihen, miten perustoimeentulotuen toimeenpano tulisi järjestää tai onko toimeenpano parantunut tai heikentynyt siirron myötä.
Tarkastuksen raportointivaiheessa laadunvalvojan ja ratkaisijan tehtävänä on varmistaa, että kertomusluonnoksen sisältö vastaa tarkastuksen suunnitelmassa sovittua asetelmaa ja tarkastuksessa vastataan tarkastuskysymyksiin siten, että tarkastuksen johtopäätökset ovat luotettavia ja olennaisia ja perustuvat riittävään aineistoon ja evidenssiin. Lisäksi kertomuksen tulee noudattaa kertomuksen rakenteesta ja sisällöstä annettua viraston ohjetta.
Tarkastusvirasto noudattaa toiminnassaan sille laeissa määrättyjä oikeuksia ja velvollisuuksia. Viraston viranhaltijoiden tehtävänä on varmistaa, että tarkastustoiminnassaan virasto kunnioittaa sille säädettyjä oikeuksia eikä ylitä valtuuksiaan. Tämä varmistus tehdään jokaisen tarkastuksen suunnittelu- ja raportointivaiheen yhteydessä. Virastolle voi tietojen saannin yhteydessä kertyä laajempia tietoja, jotka eivät ole viraston lakisääteisen tarkastusoikeuden piirissä. Tämä ei kuitenkaan saa johtaa tarkastusoikeuksien ylittämiseen tarkastuskertomuksissa. Tarkastusten kohteina olevien ja muiden tarkastusten osapuolten on voitava luottaa siihen, että tarkastusvirasto pysyy sille määritellyissä tehtävissään, oikeuksissaan ja velvollisuuksissaan.
Tarkastusviraston tarkastusoikeuksien tarkoituksenmukaisuuden ja mahdollisen laajentamisen arviointi on kokonaan toinen asia. Se edellyttää lainsäädännöllisiä toimia ja siitä vastaa viime kädessä eduskunta.
Tarkastuskertomuksen julkistamisen ja tarkastuksen päättymisen jälkeen tarkastuksen aineistoa ja tuloksia voidaan hyödyntää osana tarkastusviraston vaikuttavuustyötä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tarkastuksen esittelyä sidosryhmille ja erilaisia kirjoituksia, joita voidaan laatia myös yhteistyössä tarkastuksen osapuolten kanssa.
Perustoimeentulotuen siirto Kelalle: Toimeenpanon vaikutusten arvioinnin merkitys lainvalmistelussa -tarkastuksessa kerättiin poikkeuksellisen monipuolinen ja laadukas aineisto. Tarkastuksen päättymisen jälkeen tarkastuksen aineistoa ja tuloksia julkaistiin seuraavissa kanavissa:
Kelan tutkimusblogi 14.4.2020: Työttömien määräaikaishaastattelut ovat vaikuttaneet karenssien määrään ja toimeentulotuen tarpeeseen
Talentia-lehden artikkeli 14.5.2020: Toimeentulotukilain muutoksen vaikutukset terveyssosiaalityöhön jäivät arvioimatta
Puheenvuoro Janus-lehdessä vol. 28 (nro 2), 2020, s. 185–193, 12.6.2020: Perustoimeentulotuen Kela-siirto valmisteltiin kiireellä ja asiantuntijatieto jätettiin hyödyntämättä
Analyysi Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä vol. 85 (nro 4), s. 416–424. 17.9.2020: Perustoimeentulotuen siirto Kelaan hankaloitti asiakastyötä TE-palveluissa
THL-blogi 30.9.2020: Hyvä paha byrokratia toimeentulotuessa
Näin kaikki tarkastuksessa kerätty aineisto tuli yleiseen tietoon ja käyttöön. Tarkastus on saanut hyvän vastaanoton ja sen tuloksia on hyödynnetty monissa yhteyksissä.
Valtiontalouden tarkastusviraston asemasta ja tehtävistä sekä tietojen saantioikeudesta on säädetty Suomen perustuslaissa 90 §:ssä seuraavasti: ”Valtion taloudenhoidon ja valtion talousarvion noudattamisen tarkastamista varten eduskunnan yhteydessä on riippumaton valtiontalouden tarkastusvirasto.”
Valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain (676/2000) 1 §:n mukaan ”tarkastusviraston tehtävänä on tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä valtion talousarvion noudattamista. Tarkastusviraston tehtäviin ei kuulu tarkastaa eduskunnan taloudenhoitoa, eduskunnan vastattavana olevia rahastoja, Suomen Pankkia eikä kansaneläkelaitosta.”
Lain 2 §:ssa määritellään tarkemmin viraston tarkastusoikeudesta valtion hallintoon ja sen alaisiin organisaatioihin sekä siitä, millaisiin asioihin tarkastusoikeus kohdistuu. Nämä asiat liittyvät valtion omistajaohjaukseen, valtion varojen tai muun taloudellisen tuen tai edun käyttöön ja käytön perusteisiin. Tarkastusoikeus ei kuitenkaan ulotu yksityishenkilölle henkilökohtaisiin tai hänen perheensä tarpeisiin tai kotitaloutensa tukemiseen myönnettyihin varoihin tai muuhun taloudelliseen tukeen tai etuuteen.
Lain 4 §:ssä säädetään, että tarkastusvirastolla on oikeus saada viranomaisilta ja muilta 2 §:ssä tarkoitetuilta tahoilta ne tiedot, jotka ovat tarpeen tarkastusvirastolle säädetyn tehtävän hoitamiseksi. Tarkastusvirastolla on lisäksi oikeus saada toiminnassaan tarvitsemiaan tietoja Suomen Pankilta ja Kansaneläkelaitokselta.
Lain 5 §:n mukaan tarkastusvirasto antaa tarkastuksesta laaditun tarkastuskertomuksen tiedoksi ja tarvittavia toimenpiteitä varten tarkastetulle ja ministeriölle, jonka toimialalle tarkastettu kuuluu, sekä tiedoksi eduskunnan tarkastusvaliokunnalle ja valtiovarainministeriölle.
Lisätietoja
