Korona kurittaa valmiiksi heikkoa kuntataloutta – Myös Uudenmaan riippuvuus valtionrahoituksesta kasvaa

Koronavirus leviää taloudessa jopa nopeammin kuin ihmisten keskuudessa. Kuntien verotulot laskevat samalla kun kamppailu koronaa vastaan nostaa kuntien sote-kustannuksia. Kuntaliiton arvion mukaan kuntatalous heikkenee vähintään 1,5 miljardilla eurolla vuonna 2020. Valtio tukee kuntataloutta välittömästi reilulla 500 miljoonalla eurolla. Lisätukea on luvassa vähintään miljardi euroa toukokuussa annettavassa kolmannessa lisäbudjetissa. Tämä artikkeli on osa blogisarjaa, jossa käsitellään koronaviruksen vaikutuksia talouteen.

Yritysten kannattavuuden voimakas heikentyminen sekä työttömyyden ja lomautusten raju kasvu näkyvät kuntien verokertymässä huhtikuussa eli kuukauden viiveellä. Yritystoiminnan kannattavuuden ja työllisyyden lasku vaikeuttaa erityisesti niiden kuntien taloutta, joissa palvelualojen merkitys on suuri.

Iso lovi kunnan talouteen on odotettavissa myös niillä paikkakunnilla, joissa yhden suuren teollisuustyönantajan vaikutus kunnan yhteisöverokertymään ja myös kunnallisveroon on suuri. Vaikeuksiin voidaan ajautua, jos tällainen yritys joutuu supistamaan toimintaansa kysynnän laskun tai tuotantoketjun toimitusvaikeuksien vuoksi.

Kuntaliiton valtiovarainministeriön ja Verohallinnon kanssa tekemän verotuloennusteen (3.4.2020) mukaan kuntatalouden verokertymä laskee tänä vuonna 2,8 % viime vuoteen verrattuna. Tämä tarkoittaa 645 miljoonan euron vähennystä kuntien tuloihin. Veroennusteen oletuksena on, että BKT laskee yli 5 % tänä vuonna ja kasvaa noin 1 %:n ensi vuonna. Lomautusten piirissä oletetaan olevan reilut 400 000 henkeä ja akuutin kriisin keston 3 kuukautta. Jos BKT:n romahdus on 6 % tai enemmän ja rajoitustoimet kestävät pidempään kuin 3 kuukautta, verokertymä laskee nyt ennustettua enemmän.

Kuntien ja maakuntien tulorakenteessa on mittavia eroja

Kuntien ja maakuntien tulorakenteessa ja verotulojen merkityksessä taloudelle on kuitenkin suuria eroja. Uudenmaan rahoitus on pääosin riippuvaista kunnallis- ja yhteisöverotuotoista – jotka tulevat taantumassa laskemaan. Kainuussa, Etelä-Pohjanmaalla, Lapissa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa verorahoituksen osuus jää alle puoleen kunnan tulorahoituksesta. Näissä maakunnissa valtionosuudet muodostavat yli 40 % kunnan tuloista lukuun ottamatta Lappia – joskin Lapissakin valtionosuudet ovat lähes 40 % tuloista. Tilapäisesti korona tekee myös Uudestamaasta valtiosta riippuvaisen maakunnan.

Tulorakenne maakunnittain vuonna 2018. Lähde: Tilastokeskus

Valtio tukee kuntataloutta ahdingossa

Samanaikaisesti kun verotulot laskevat, kuntien sote-menot nousevat, koska koronaviruksen vuoksi sairaala- ja kotihoitoa tarvitsevien määrä kasvaa. Kuntaliiton 24 suurimmalle kaupungille tekemän kyselyn mukaan sote-menojen kasvuksi arvioidaan vähintään 400 miljoonaa euroa. Pelastustoimen ja muiden kustannusten ennakoidaan kohoavan noin 100 miljoonaa euroa.

Verokertymän lasku ja kustannusten nousu viime vuoteen verrattuna tarkoittavat noin 1,35 miljardin aukkoa kuntataloudessa. Hallitus helpottaa kuntatalouden ahdinkoa välittömästi korvaamalla verotulojen viivästymisen 547 miljoonalla eurolla, joka peritään vuonna 2021 takaisin. Lisäksi hallitus linjasi kehysriihessä, että kuntien taloutta tuetaan vähintään miljardilla eurolla toukokuussa annettavalla lisäbudjetilla.

Kriisikuntien määrän ennakoidaan kasvavan

Kuntatalous on ollut koetuksella jo ennen koronakriisiä. Kuntatalous oli kansantalouden tilinpidon mukaisesti 1,2 % alijäämäinen suhteessa BKT:hen vuonna 2019. Valtiovarainministeriön tuoreen arvion mukaan kuntatalouden alijäämä vielä kasvaa hieman tästä tulevina vuosina.

Huomionarvoista on kuntatalouden polarisoituminen. Erityisen vaikeassa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn (ns. kriisikuntamenettelyn) tunnusluvut täyttyivät viidessä kunnassa vuonna 2018. Näiden kuntien määrän ennakoidaan kasvavan lähivuosina ja menettelyn koskevan myös aiempaa suurempia kuntia. Merkittävässä osassa kuntia talous ei ole ollut normaalioloissakaan kestävällä pohjalla nykyisellä tulo- ja menotasolla.

Koronapandemian myötä monet kunnat joutuvat akuuttiin kriisiin. EU-tasolla vakaus- ja kasvusopimuksen poikkeuslauseke on aktivoitu, jotta jäsenmaat voivat kasvattaa budjettialijäämiään yli sääntöjen salliman rajan. Samaan tapaan Suomen hallitus on valmis löyhentämään kriisikuntamenettelyn kriteerejä, jotta kunnat ja kuntayhtymät voivat kasvattaa alijäämiään tänä vuonna ilman pelkoa kriisimenettelyyn joutumisesta.

Tilapäinen menettelyn höllentäminen on tarpeen, mutta se ei poista tarvetta saattaa kuntatalous ja kuntien tehtävien rahoitus kestävälle tasolle pidemmällä aikavälillä. Täysipainoista ja toimivaa kriisikuntamenettelyäkin tarvitaan myös tulevaisuudessa.

Kategoriat