Naapurissa vastaavia haasteita kuin Suomessa

Tulosta sivu

Visbyssä järjestettävän Almedalsveckanin sanotaan olevan maailman suurin yhteiskunnallisia kysymyksiä käsittelevä demokraattinen keskustelufoorumi. Tänä vuonna viikon aikana järjestettyjen seminaarien ja tapahtumien määrä oli jo lähes 3600. Viikon ohjelmaan sisältyi paljon erilaisia aihealueita, mutta trendikkäimmät puheenaiheet liittyivät digitalisaatioon, tekoälyyn, kestävään kehitykseen ja ilmastokysymyksiin.

Yhteinen teema digitalisaatiota, tekoälyä ja automatisointia koskeneissa keskusteluissa oli se, että Ruotsissa digitalisaatiovauhti hidastuu erityisesti julkisella sektorilla, kun taas esimerkiksi Virossa ja Suomessa tahti kiihtyy. Viron X-Road-pohjainen kansallinen palveluväylä on jo kauan herättänyt suurta kiinnostusta, ja aiheesta puhuttaessa kävi ilmi, että Ruotsissa seurataan myös kehitystä Suomessa ja Suomi.fi-alustaa sekä NIIS-järjestön (Nordic Institute for Interoperability Solutions) toimintaa.

Ruotsin energia- ja digitalisaatioministeri Anders Ygeman korosti eräässä keskustelussa, että Ruotsi on toisella sijalla 28 EU-maata koskevassa digivertailussa (DESI-indeksi) ja kolmen parhaan joukossa kaikissa kansainvälisissä digivertailuissa. Ruotsi on toisin sanoen kiistatta kansainvälistä huippua. Ongelmiakin kuitenkin on, minkä vasta nimitetty digitalisaatioministerikin myönsi. Toistuva ongelma on se, että eri viranomaiset – kuten myös kunnat ja maakäräjät – kehittävät omia ratkaisujaan, minkä vuoksi tiedonsiirto toimii puutteellisesti ja tietoa täytyy hakea moneen kertaan eri lähteistä.

Monista paneelikeskusteluista kävi ilmi, että datan ja tietojen jakamiselle kapuloita rattaisiin aiheuttavat lähinnä juridiset esteet ja ruotsalainen hallintomalli, johon kuuluu suuri määrä itsenäisiä viranomaisia. Ruotsin lainsäädäntö on laadittu aivan toisenlaisessa todellisuudessa, ja vastakkainasetteluja syntyy, koska digitaalinen kehitys on erittäin dynaamista.  Keskeisten prosessien kehitys ja automatisointi edellyttävät hallinnollisten rakenteiden muuttamista Ruotsissakin. Siilojen sijaan toiminnassa tarvitaan horisontaalista näkemystä.

Yhteenvetona voidaankin todeta, että keskusteluissa esiin tulleet haasteet ja ongelmat digitaalisten ratkaisujen käyttöönotossa Ruotsin julkisella sektorilla ovat monessa mielessä vastaavia kuin Suomessa. Tarkastusvirastossa hiljattain järjestettyyn data-analytiikkaseminaariin sisältyi Tietokiri-projektia koskenut esitys. Tietokirin tarkoitus on muun muassa kerätä yhteen valtiokonsernin yhteiset tietovarannot, ja tässä työssä nimenomaan lainsäädännölliset esteet ovat vieneet aikaa ja aiheuttaneet paljon toimenpiteitä. Vertikaalisia hallintorakenteita kritisoitaessa käytetään Ruotsissa termiä ”stuprör” (suora suomennos: ”syöksytorvi”), kun taas meillä julkisen sektorin kehityksestä keskusteltaessa törmää usein sellaiseen pahaan kuin ”siilo”. Vaikka termit poikkeavat toisistaan, ilmiö on sama Pohjanlahden molemmilla puolilla!

Keskusteluissa tuotiin selvästi ilmi digitaalisten ratkaisujen käyttöönoton haasteet, mutta kuinka ongelmat voidaan ratkaista ja mitä niistä voidaan oppia? Ruotsissa asetetaan nyt suuria odotuksia uudelle, DIGG-nimen saaneelle digitaalisen hallinnon viranomaiselle, joka aloitti toimintansa syyskuussa 2018 tehtävänään koordinoida ja tukea julkista sektoria digitaalisissa haasteissa. Ruotsissa on siis lähdetty kunnianhimoiselle kehityspolulle, jota on kiinnostavaa seurata myös Suomen julkisella sektorilla.

Kategoriat