Jälkiseurantaraportti: Pienhiukkasten terveys- ja kustannusvaikutusten huomioonottaminen strategioiden valmistelussa

Pienhiukkasten terveysvaikutukset otetaan huomioon nykyään strategioiden valmistelussa ja ympäristö- ja terveysvaikutusten ennakkoarviointiosaamista on kehitetty, todetaan Pienhiukkasten terveys- ja kustannusvaikutusten huomioonottamista strategioiden valmistelussa -tarkastuksen jälkiseurannassa. Vaikka ministeriöt eivät ole tehneet kokonaisarviota pienhiukkasten terveysvaikutusten kustannuksista Suomessa, antaa ympäristöministeriön johdolla laadittu malli jatkossa mahdollisuuden arvioida ilmansaasteiden kustannuksia strategioiden valmistelussa ja erilaisten toimenpiteiden kustannustehokkuutta.

Tarkastuksessa havaittiin, että useimmissa ympäristö-, ilmasto-, energia- ja liikennepolitiikan sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan strategioissa vaikutusten ennakkoarviointi puuttui tai oli varsin yleispiirteistä. Pienhiukkasten terveysvaikutuksia ei juurikaan tarkasteltu eikä strategioihin sisältynyt arviointeja pienhiukkasten terveysvaikutusten kustannuksista. Tarkastusvirasto suositti, että ministeriöt laativat pienhiukkasten Suomessa aiheuttamien terveysvaikutusten kokonaiskustannusarvion, ottavat uusissa tai päivitettävissä strategioissaan systemaattisesti huomioon pienhiukkasten terveysvaikutukset ja niiden kustannukset. Lisäksi tarkastusvirasto suositti, että ministeriöt kehittävät omaa ympäristö- ja terveysvaikutusten ennakkoarviointiosaamista.

Jälkiseurannan havaintojen mukaan useimmissa ministeriöiden uusissa ja päivitetyissä strategioissa on arvioitu pienhiukkasten aiheuttamat terveysvaikutukset mutta ei rahamääräisiä kustannuksia. Kokonaiskustannusarviota pienhiukkasten terveysvaikutuksista ei ole laadittu, mutta tärkeissä energia- ja ilmastopolitiikan strategioissa on käytetty EU-komission vuonna 2013 tekemää arviointia Suomen pienhiukkasten terveysvaikutusten kustannuksista. Lisäksi ympäristöministeriön johdolla on kehitetty Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle (IHKU-malli), joka antaa jatkossa mahdollisuuden arvioida ilmansaasteiden kustannuksia strategioiden laadinnan valmistelussa. Ympäristöministeriö on myös alkanut järjestelmällisesti parantaa ympäristö- ja terveysvaikutusten ennakkoarviointiosaamista teettämällä ennakkoarvioinnista käytännönläheisiä selvityksiä ja oppaita, jotka perustuvat tutkittuun tietoon sekä viemällä niiden sisältämää tietoa käytäntöön. Näyttää kuitenkin siltä, että vielä oppaita ja selvityksiä ei hyödynnetä kaikilla hallinnonaloilla.

Edellä kuvatun perusteella jälkiseurannan kohteena olevat ministeriöt ovat toteuttaneet riittävästi tarkastusviraston suosituksia pienhiukkasten terveysvaikutusten huomioonottamisessa, ennakkoarvioimisessa ja kustannusten arvioimisessa. Jälkiseurantaa ei ole tarvetta jatkaa.

Kategoriat