Jälkiseurantaraportti: Tuottavuusohjelman toimeenpano ja vaikutukset oikeusministeriön hallinnonalalla

Oikeusministeriön hallinnonalalla on kyetty kokonaisuutena ottaen toteuttamaan valtion henkilötyövuosien vähennystavoitteet. Jälkiseurantaraportissa selvitetään, mihin toimenpiteisiin tarkastuskertomuksessa esitettyjen kannanottojen johdosta on ryhdytty.

Yhteenveto ja jatkotoimet

Tarkastuksessa (232/2011 Tuottavuusohjelman toimeenpano ja vaikutukset oikeusministeriön hallinnonalalla) todettiin, että tuottavuusohjelman toimeenpanossa ja henkilötyövuosien vähentämistavoitteessa oli edetty hyvin. Hallinnonalan tehtävien erityisluonne oli otettu huomioon ja tuottavuushankkeilla pyrittiin lisäämään tuottavuutta pelkän henkilötyövuosien vähentämisen sijasta.

Hallinnonalan perustehtävän hoitamisessa ei havaittu muutoksia lukuun ottamatta Rikosseuraamuslaitoksen uusintarikollisuuteen vaikuttavien toimintaohjelmien järjestämistä ja rangaistuksen täytäntöönpanon sisällöllistä kehittämistä.

Henkilötyövuosivähennysten toteuttamisaikataulua ennen tuottavuushyötyjen syntymistä ja virasto- ja laitostason tuottavuutta parantavien toimien puutetta pidettiin ongelmallisina. Uudelleenkohdentumisvaralla ei havaittu saavutetun valtiovarainministeriön sille asettamia tavoitteita.

Jälkiseurannan perusteella oikeusministeriön hallinnonalalla on kyetty kokonaisuutena ottaen toteuttamaan valtion vuosien 2007–2011 tuottavuusohjelmassa asetetut henkilötyövuosien vähennystavoitteet.

Vähennyksistä suurin osa on toteutunut hallinnonalalla käynnistettyjen tuottavuushankkeiden tuloksena, vaikka oikeusministeriö ei olekaan esittänyt kaikkien yksittäisten tuottavuushankkeiden ja henkilötyövuosivähennysten välistä yhteyttä. Määrärahaleikkaukset ja suppeneva määrärahakehys johtivat eräillä toimialoilla henkilötyövuosivähennyksiin tuottavuusohjelmasta riippumatta ja jo ennen tuottavuushankkeiden toteutumista.

Tuottavuushankkeet oli eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta saatu päätökseen. Jäljelle jääneissä jatketaan niiden toteuttamista ja kehittämistyötä.

Oikeusministeriö ei ole esittänyt yleistä arviota hallinnonalan kyvystä hoitaa sen perustehtäviä. Rikosseuraamuslaitoksen mukaan uusintarikollisuuteen vaikuttavaa toimintaa ja rangaistusten täytäntöönpanon sisällöllistä kehittämistä ei ole kyetty lisäämään, vaikka perustehtävä on muutoin pystytty hoitamaan.

Virasto- ja laitoskohtaisia hankkeita henkilötyövuosien vähentämiseksi ja tuottavuushyötyjen aikaan saamiseksi sekä niiden seurantaa ja arviointia oikeusministeriö ei ole selvittänyt. Jo tarkastuksen yhteydessä kävi selville, että tällaisia virastojen ja laitosten omia hankkeita oli ollut vaikea saada käyntiin.

Uudelleenkohdentamisvarasta oikeusministeriöltä saatu selvitys on suppea, eikä uudelleenkohdentamisvaran mahdollisesta syntymisestä ja käytöstä ole siten muodostettavissa kokonaiskäsitystä. Sillä on eräillä toimialoilla voitu kohdentaa resursseja perustehtävän suorittamiseen, vaikka määrärahataso on kokonaisuudessaan alentunut. Rikosseuraamuslaitoksen toimialalla uudelleenkohdentamisvara on käytetty kasvaneiden kustannusten ja toimitilavuokrien maksamiseen.

Oikeusministeriön hallinnonalalla tuottavuusohjelman henkilötyövuosivähennyksiä pyrittiin saamaan aikaan vain sellaisilla hankkeilla, joilla voidaan lisätä tuottavuutta pitkällä tähtäimellä pelkän henkilötyövuosien vähentämisen sijasta. Tällainen lähestymistapa on valtiontalouden tilan edelleen heikennyttyä osoittautunut oikeaksi.

Kun oikeusministeriön hallinnonalalla on saavutettu tuottavuusohjelman asettamat henkilötyövuosivähennystavoitteet, eivät avoimiksi jääneet seikat aiheuta tarvetta jatkaa jälkiseurantaa.

Ottaen huomioon tuottavuusohjelman jälkeiset hankkeet tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi on tärkeää, että hallinnonalalla jatketaan keskeneräisten tuottavuuden parantamiseen tähtäävien hankkeiden loppuun saattamista ja täytäntöön panoa.

Kategoriat