Kehittämishankkeiden hyvät käytännöt – Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman hankkeiden meta-arviointi

Tulosta sivu

Onnistuneella tavoitteiden asettamisella on keskeinen merkitys vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman hankkeiden tuloksellisuudelle. VTV suosittaa ministeriöiden yhteisen periaatepohjaisen arviointimallin laatimista. Yhteiset arviointiperiaatteet tukisivat kehittämishankkeiden jälkikäteistä arviointia ja ohjaisivat hankkeiden valmistelua ja toteutusta nykyistä systemaattisempaan suuntaan.

Vuosina 2012-2015 toteutettu vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU) muodostui hallinnonaloilla tehdyistä ja yhteisseurannassa olleista valtioneuvostotasoisista kehittämishankkeista. VATU-ohjelmaan sisältyi 238 toimenpidettä ja kehittämishanketta, joilla tavoiteltiin vuoteen 2020 mennessä 400 miljoonan euron tuottavuushyötyä.

Metatason tarkastelulla tarkastuksessa on pyritty varmistumaan, että hallintoa uudistettaessa kiinnitetään huomiota valtioneuvostotasoisen ohjauksen lisäksi uudistusten tuloksellisuuden edellytyksiin. Tarkastus tuo hyvien käytäntöjen lisäksi esiin kehittämishankkeiden kriittisiä vaiheita, joiden huomioiminen varmistaa kehittämisen tuloksellisuutta.

Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman hankkeissa ilmeni useita hankkeiden valmisteluun, tavoitteisiin ja niiden asettamiseen liittyviä ongelmia. Tarkastetuissa hankkeissa oli vain harvoin perusteltu tavoitteen yhteyttä haluttuun vaikutukseen. Hankkeille oli vasta toteutusvaiheessa määritelty tavoitteita, joiden yhteys strategisen tason tarpeisiin jäi epäselväksi. Merkittävä ongelma on ollut tavoitteiden saavuttamista todentavien mittarien puuttuminen. Tavoitteiden asettamisen ongelmia selittää myös tätä tukevien kriteerien puuttuminen.

Valtionhallinnon laajaa hanketyötä ei ole juuri ohjeistettu. Tulosohjausjärjestelmän tueksi laaditussa Tulosohjauksen käsikirjassa (valtiovarainministeriö, 2/2005) kuvattuja hyvän tulostavoitteen kriteereitä voitaisiin kuitenkin soveltaa lähes sellaisenaan myös hanketoiminnan valmistelutyössä. Tarkastusvirasto suosittaakin, että ministeriöt seuraavat ja arvioivat kehittämishankkeita tuloksellisuuden lisäksi myös tilivelvollisuuden toteutumisen näkökulmasta raportoimalla niistä tulosmittarien tuottamaa tietoa.

Kategoriat

URN-tunniste

URN:ISBN:978-952-499-474-3