Ulkoasiainministeriön ohjausjärjestelmän perusteet ja lähtökohdat ovat hyvät, mutta järjestelmän toimivuudessa on vielä parannettavaa. Epäselvät tavoitteet vaikeuttavat niiden toteutumisen seurantaa ja ovat haaste toiminnan suunnittelulle, johtamiselle ja raportoinnille.
Ministeriön suunnittelu ja tulosohjaus on pääosin selkeää, mutta esitettyjen tavoitteiden suuri määrä vaikeuttaa priorisointia ja tavoitteiden toteuttamisen seurantaa. Suurin heikkous on arviointimittariston puuttuminen. Ongelma johtuu pääasiassa ulkoasiainhallinnon toiminnan luonteesta. Ministeriö on asettanut tavoitteekseen selkeiden, mitattavissa olevien tavoitteiden asettamisen kehitysyhteistyölle.
Ulkoasiainministeriön talousarviossa varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahojen siirtyvä erä on voimakkaasti kasvanut viime vuosina. Samalla kehitysyhteistyövaltuuksista on jäänyt vuosittain käyttämättä noin 15 prosenttia. Suunnittelussa ja budjetoinnissa tulisi nykyistä paremmin ottaa huomioon valtuuden ja määrärahan todellinen käyttötarve prosenttiosuuden bruttokansantuotteesta sijaan.
Ministeriön tulosorganisaatio on pääosin selkeä, tulosvastuita toteuttava ja tasapainoinen. Tulosohjauksen prosessien ja käytäntöjen tulisi kuitenkin olla mahdollisimman yhdenmukaiset ja vertailukelpoiset läpi koko organisaation. Tietojen vertailtavuus paranisi ja valtion konserniohjausta tukisi, jos tulostavoitteiden toteutumista arvioitaisiin yhdenmukaisin perustein ja käytettäisiin samaa arviointiasteikkoa sekä sisäisessä että ulkoisessakin tulosraportoinnissa. Ministeriön tuloksellisuuden laskentatoimen puutteiden vuoksi toiminnallisesta tehokkuudesta esitettyjä tietoja ei voida pitää oikeina ja riittävinä.
Ulkoasiainministeriön raportointi eduskunnalle on aiempaa realistisempaa, mutta epäselvä tavoitteiden asettaminen ja selkeiden arviointikriteerien puuttuminen heikentävät edellytyksiä arvioida tavoitteiden toteutumista laadukkaasti ja läpinäkyvästi. Kehitysyhteistyön tuloksista raportoidaan jonkin verran aikaisempaa enemmän.
Faktalaatikko
Ohjausjärjestelmä tarkoittaa niitä hallinnonalan johdon menettelyjä ja toimintatapoja, joiden avulla hallinnonalan johto pyrkii aikaansaamaan ja varmistamaan hallinnonalansa toiminnan tuloksellisuuden sekä raportoi siitä hallinnonalaa ohjaaville tahoille, erityisesti eduskunnalle. Tuloksellisuus tarkoittaa toiminnan kustannusten ja vaikutusten mahdollisimman hyvää suhdetta.