Koronakriisi on lisännyt alueiden kehittämisen rahoitusta ainakin tilapäisesti. Jotta kestävä kasvu, kilpailukyky ja muut alueiden kehittämisen tavoitteet toteutuisivat, tarvittaisiin pitkäjänteisempää resurssisuunnittelua.
Koronakriisi kaksinkertaisti valtion talousarviossa alueille suunnatut määrärahat. Vuonna 2020 alueiden kehittämiseen kohdennettiin yhteensä lähes 680 miljoonaa euroa. Vuosien 2021 ja 2022 määrärahat olivat edelleen suuremmat kuin koronaepidemiaa edeltävinä vuosina.
Valtiotalouden tarkastusviraston (VTV) tarkastuksessa todetaan, että Suomen kansallinen aluekehittämisrahoitus on vaihdellut merkittävästi vuosittain jo ennen koronakriisiäkin. Lisäksi koronaepidemia lisäsi rahoitusta alueiden kehittämiseen ainakin lyhyellä aikavälillä.
VTV:n mukaan rahoituksen lyhytjänteisyys ja puutteelliset vaikuttavuusmittarit heikentävät aluekehittämistoiminnan suuntaamista ja vaikuttavuuden seurantaa. Alueiden kehittämisen yleisiä tavoitteita ovat mm. alueiden kestävä kehitys, kilpailukyky ja asukkaiden hyvinvointi.
”Jotta kansalliset alueiden kehittämisen tavoitteet sekä vuoropuhelu alueiden ja kaupunkien kanssa toteutuisivat, tarvittaisiin johdonmukaisempaa ja pitkäjänteisempää resurssisuunnittelua”, VTV:n johtava tuloksellisuustarkastaja Osmo Halonen sanoo.
Alueiden koronaelvytyspaketti tuki aluekehittämispäätöksen tavoitteita
Maakunnat saivat syksyllä 2020 yhteensä runsaan 100 miljoonan euron suuruisen, alueiden kehittämiseen kohdistetun elvytyspaketin. Elvytysrahan saadakseen alueiden oli laadittava omat selviytymissuunnitelmansa.
”Suunnitelmien sisältöä ja laatua ei kuitenkaan arvioitu osana rahoitusprosessia, joten niillä ei ollut merkitystä rahoituksen alueellisessa jakautumisessa. Sen sijaan alueiden selviytymissuunnitelmissa näkyi varsin hyvin aluekehittämispäätöksen painopisteet ja poikkileikkaavat teemat: digitalisaatio ja kestävä kehitys”, Halonen sanoo.
Alueiden koronaelvytys on siten tukenut välillisesti hallituksen aluekehittämispäätöksen toteutumista. Alueiden selviytymissuunnitelmien toimeenpanossa pääpaino on ollut uudistuvan elinkeinoelämän ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vauhdittamisessa sekä ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen liittyvissä teemoissa.
Elvytyspaketin tavoitteena oli uudistaa alueiden elinkeinorakennetta niin, että se nojaisi enemmän osaamiseen, innovaatioihin ja kansainvälisyyteen. Rahoituksen ehtona oli, että sillä vauhditetaan digitalisaatiota ja tuetaan hiilineutraalin ja kestävän yhteiskunnan rakentumista. Samat tavoitteet on kirjattu valtioneuvoston aluekehittämispäätökseen vuosille 2020–2023.
Tutustu julkaisuun: Alueiden elinkeinoelämän kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen
Lisätietoja
Osmo Halonen
Johtava tuloksellisuustarkastaja
