Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisissa IT-hankkeissa on ilmennyt runsaasti puutteita, jotka ovat johtaneet takaisinperintäselvityksiin. Valtionavustuksia oli käytetty lainvastaisesti yritysten tuotekehityksen tukemiseen.
Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Tekes tekivät vuosina 2003-2007 yli sata valtion-avustuspäätöstä kuntien ja sairaanhoitopiirien sosiaali- ja terveydenhuollon IT-hankkeille. Valtionavustusten yhteismäärä oli noin 50 miljoonaa euroa. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastus kattoi näistä euromääräisesti noin 80 prosenttia.
Tarkastuksessa ilmeni, että alueellisissa sosiaali- ja terveydenhuollon IT-hankkeissa on tehty runsaasti suorahankintoja, joille ei ollut lainmukaisia perusteita. Lisäksi useissa hankkeissa ei ollut noudatettu valtionavustuksen käytön ehtoja. Syynä tähän ovat olleet sosiaali- ja terveysministeriön ohjelmajohtamisen puutteet, resursointiongelmat sekä lääninhallitusten ja ministeriön välillä olleet tiedonkulun puutteet. Hankkeiden epäselvät tavoitteet johtivat usein kontrolloimattomaan valtionavustusten käyttöön.
Alueellisten sosiaali- ja terveydenhuollon IT-hankkeiden tulokset ovat jääneet laihoiksi ja yleensä paikallisiksi. Onnistuneimmat hanketoteutukset oli tehty sosiaalihuollon puolella. Niissäkin tulokset ovat jääneet paikallisiksi, vaikka niitä voitaisiin hyödyntää myös valtakunnallisesti. Tarkastuksessa ilmeni vain yksi hanke, joka oli sekä noudattanut valtionavustusten käytön ehtoja että saanut aikaan ne tulokset, joiden toteuttamiseksi valtionavustusta oli myönnetty. Hankkeen oli toteuttanut Ylä-Savon SOTE-kuntayhtymä.
Valtionavustuksia oli kierrätetty kuntien ja sairaanhoitopiirien kautta yrityksille tuotekehitysprojekteihin. Esimerkiksi Oulun kaupungin toteuttaman omahoitohankkeen tarkoituksena oli pilotoida paikallisten yritysten kehittämiä ohjelmistoja, mutta samalla siinä osallistuttiin yritysten tuotekehityksen kuluihin sekä tuotteiden markkinointiin. Hanke maksoi noin 2,8 miljoonaa euroa. Oulun kaupunki joutui hankkimaan omahoitopalvelun ohjelmistot uudestaan hankkeen päättymisen jälkeen.
Etelä-Savon sairaanhoitopiirin hallinnoimalle terveyskirjastohankkeelle myönnetyt valtionavustukset puolestaan ohjattiin Kustannusosakeyhtiö Duodecimille, joka oli tosiasiassa hankkeen toteuttaja. Sosiaali- ja terveysministeriö oli tietoinen myönnettyjen avustusten käytöstä jo niistä päätettäessä.
Päijät-Hämeessä puolestaan kanavoitiin terveydenhuollon tekstiviestipalveluihin tarkoitettuja valtionavustuksia Lahden tiede- ja yrityspuiston kautta paikallisen yrityksen tuotekehittelyyn. Tarkastusvirasto on kiinnittänyt Päijät-Hämeessä tapahtuneisiin järjestelyihin jo aiemmissa tarkastuksissa huomiota.
Eräissä hankkeissa kunnat ja sairaanhoitopiirit olivat järjestäytyneet klustereiksi, jotka hakivat valtionavustuksia mukana olleiden yritysten tuotteiden kehittämiseen. Näitä hankkeita ovat hallinnoineet muun muassa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri sekä Kuopion kaupunki. Yhteensä valtionavustuksia myönnettiin klusterihankkeille noin kymmenen miljoonaa euroa.
Osassa hankkeista ei saatu aikaan käyttöönotettavia toteutuksia tai ne jouduttiin keskeyttämään. Lapin sairaanhoitopiirin hallinnoiman ja koko Pohjois-Suomen sairaanhoitopiirit kattavan alueellisen radiologian ja alueellisen tietojärjestelmän kehittämishanke päättyi, kun hankittua ohjelmistoa ei saatu käyttöönotettua siinä ilmenneiden puutteiden vuoksi. Lisäksi valtionavustuksia ei käytetty kaikilta osin siihen tarkoitukseen, johon ne oli myönnetty. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin 2,9 miljoonaa euroa.
Tarkastusviraston käsityksen mukaan valtionavustusten käyttöä alueellisiin IT-hankkeisiin tulisi arvioida uudelleen.