Harmaan talouden torjunta on, suoraan tai välillisesti, osa kaikkea Tullin toimintaa. Tullin toimintamalli tukee harmaan talouden torjuntaa monin keinoin, kuten kattavalla ja monipuolisella riskianalyysitoiminnalla.
Tulli kantaa Suomen valtion verotuloista kolmanneksen. Vuonna 2011 Tullilaitoksen veronkanto oli noin 10,5 miljardia euroa. Lisäksi Tullilla on valvonta- ja muita tehtäviä.
Harmaa talous aiheuttaa valtiolle merkittäviä veromenetyksiä. Se myös vääristää kilpailua. Tulli torjuu harmaata taloutta ennaltaehkäisevin toimin ja harjoittamalla sekä reaaliaikaista että jälkikäteistä valvontaa. Tarkastuksessa selvitettiin, onko Tullin harmaan talouden torjunta ollut tuloksellista.
Tullin veronkantojärjestelmä on tarkastuksen mukaan toimiva. Verojäämät ovat huomattavan pieniä kerättäviin ja kerättyihin veroihin nähden. Harmaa talous ja siihen liittyvät tapaukset tulevat riittävästi yksilöidyiksi ja torjuntatoimet tehokkaasti kohdennetuiksi. Tullin valvonta koskee muun muassa kaikkia Tullille säädettyjä verotustehtäviä ulkomaankaupassa ja tuotteiden valmistuksessa.
Strategiset tavoitteet tukevat harmaan talouden torjuntaa, vaikka Tullin tavoitteenasettelussa se on näkynyt lähinnä välillisesti laillisen toiminnan valvontana ja laittoman toiminnan paljastamisena. Vuodelle 2012 asetetuista vaikuttavuustavoitteista yksi koski suoraan harmaan talouden torjuntaa, ja myös mittareita on määritelty. Tarkastuksessa havaittiin, että Tullin osaaminen on monipuolista ja korkeatasoista. Myös vuoden 2013 alusta voimaan tulleessa uudessa organisaatiorakenteessa näkyy Tullin vahva panostus harmaan talouden torjuntaan.
Tullin tekemät tarkastukset perustuvat vuosittaiseen tarkastussuunnitelmaan, jonka perustana käytetään riskianalyysiä. Tulli analysoi eri toimintojen riskejä hyvin kattavasti ja monipuolisesti. Riskianalyysitoiminnon organisoiminen valtakunnalliseksi ja resurssien lisääminen riskianalyysitoimintoon tukevat harmaan talouden torjuntaa.
Tulli on panostanut harmaan talouden torjunnassa etukäteisvalvontaan. Tulli myöntää tietyin edellytyksin asiakkaille menettelyjä yksinkertaistavia lupia, joiden myöntämistä edeltää asiakkaan prosessien läpikäynti ja riskianalyysin perusteella valittujen asiakkaiden tarkastus. Lupa-asiakkuus- ja vakuusmenettely vaikeuttavat huomattavasti sitä, että lainmukaiset velvoitteet jäävät hoitamatta. On kuitenkin huomattava, että asiakkaiden omavalvonta voi myös olla riski veronkannolle. Tullille tulee myös huomattavasti lisätehtäviä, jos asiakkaan omavalvonnassa on ongelmia.
Tullin paljastama rikosten määrä on kasvanut. Kun vuonna 2007 rikoksia paljastui noin 4 700, vuonna 2011 määrä oli noussut 7 500:aan. Rikosten selvitysprosentti on puolestaan alentunut 84 prosenttiin, mutta tämä on edelleen hyvällä tasolla. Tullin takaisin saama rikoshyödyn määrä on vaihdellut vuosina 2007 – 2011 noin 7,7 miljoonasta eurosta noin 6,1 miljoonaan euroon.