Valtiosta on tullut merkittävä pääomasijoittaja, mutta sen sijoitustoiminnan yhteiskunnalliset vaikutukset ovat epäselviä. Tästä huolimatta valtio suunnittelee yhä jakavansa lisäpääomaa sijoitusyhtiöilleen. Työ- ja elinkeinoministeriön tulisikin selvittää, ovatko lisäpääomitukset perusteltuja ja voitaisiinko pääomamarkkinoita edistää myös muilla keinoin.
”Suomessa julkisen sektorin osuus pääomasijoituksista oli vuosina 2008–2012 noin kaksinkertainen verrattuna eurooppalaiseen keskiarvoon. Suomen valtion pääomasijoitusyhtiöiden taloudelliset tulokset ovat kuitenkin yleensä olleet melko vaatimattomia ja yhteiskunnalliset vaikutukset tunnetaan huonosti”, sanoo johtava tuloksellisuustarkastaja Kirsti Sälli.
Suomen Teollisuussijoituksen oman pääoman tuotto on ollut prosentin ja sijoitetun pääoman tuotto kaksi prosenttia sen koko toiminta-ajalta 1995–2014. Finnvera Oyj:n tytäryhtiöistä Veraventure Oy:n toiminta on ollut useimpina vuosina voitollista mutta Aloitusrahasto Vera Oy:n joka vuosi tappiollista. Valtio on joka vuosi hyvittänyt Veralle sen tappiot antamalla anteeksi sen pääomittamiseen myöntämiään pääomalainoja. Valtion anteeksiantomenettely heikentää toiminnan läpinäkyvyyttä.
Asiantuntijat ovat useissa selvityksissään 2010-luvulla esittäneet valtion pääomasijoituksiin enintään pieniä lisäyksiä tai lisäpanostuksista pidättäytymistä. On myös pidetty mahdollisena, että valtion sijoitustoiminta vääristää markkinoita. Valtio on kuitenkin tehnyt lukuisia uusia rahoituspäätöksiä, jotka ylittävät selvästi raporteissa esitetyt lisäystarpeet. Nämä tehdyt rahoituspäätökset koskevat pitkäkestoisuudessaan tuleviakin vuosia.
Tarkastuksen perusteella valtion lisäpääomitusten perusteeksi tarvittaisiin kokonaisvaltainen selvitys yritysten rahoitustarpeista. Työ- ja elinkeinoministeriön tulisi selvittää myös pääomamarkkinoiden puutteet ja yksilöidä ne riittävän tarkasti.Rahoituksen ohella on tarpeen selvittää valtion muut keinot edistää pääomamarkkinoiden toimivuutta. Ministeriön tulisi pääomasijoitusyhtiöiden toiminnan vaikuttavuutta arvioidessaan kiinnittää huomiota käytettävien menetelmien luotettavuuteen.
Lisäksi Valtiontalouden tarkastusvirasto suosittaa työ- ja elinkeinoministeriötä huolehtimaan, että valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset ulkomaille sijoittamisesta. Teollisuussijoitus voi lain mukaan tehdä sijoituksia ulkomaisiin rahastoihin ja kohdeyrityksiin, mikäli niiden toiminta edistää taloudellista kehitystä Suomessa eli suomalaista intressiä. Laissa tai voimassa olevassa valtioneuvoston asetuksessa ei kuitenkaan ole säännöksiä siitä, mitä pidetään ulkomaisena rahastona ja mitä suomalaisella intressillä tarkoitetaan.
”Pääomasijoitusmarkkinat toimivat kansainvälisesti. Kun Suomen pääomasijoitusmarkkinan koko on rajallinen ja valtion sijoitusvolyymit kasvavat, on entistä tärkeämpää huolehtia, että ulkomaille suuntautuvat veroeurojen sijoittamiset hyödyttävät nimenomaan Suomen taloudellista kehitystä”, Sälli toteaa.
Vuoden 2014 lopussa Teollisuussijoituksella oli suoria sijoituksia 66 yhtiössä ja rahastojen kautta 544 yhtiössä eli yhteensä 610 yrityksessä. Yrityksistä 56 prosenttia oli ulkomaisia ja 44 prosenttia kotimaisia.
Tarkastuksessa selvitettiin, tukevatko valtion pääomasijoitustoiminnan ohjaus ja tuloksellisuuden seuranta toiminnan tavoitteiden saavuttamista. Tarkastus kohdistui työ- ja elinkeinoministeriöön ja sen hallinnonalalla pääomasijoitustoimintaa harjoittavaan kolmeen yhtiöön: Suomen Teollisuussijoitus Oy:hyn, Finnvera Oyj:hin ja Tekes Pääomasijoitus Oy:hyn. Tarkastuksen pääpaino oli Suomen Teollisuussijoituksessa.
Lisätietoja
