Valtakunnallinen Laajakaista kaikille -hanke on tuomassa huippunopean laajakaistaverkon noin 90 000 talouden ulottuville. Arvio perustuu hankkeiden toteutumatilanteeseen kesäkuussa 2015. Tulos kattaa alkuperäisestä tavoitteesta noin 70 prosenttia. Toteutuneiden rakennustöiden määrä eroaa suuresti eri alueiden välillä.
”Jos kesäkuussa 2015 vireillä olleet rakennustyöt saadaan onnistuneesti päätökseen, valtakunnallinen Laajakaista kaikille -hanke voi tukiohjelman jatkon ansiosta toteutua tarkastuksessa ennakoitua paremmin”, arvioi tilintarkastusneuvos Matti Mattila.
Liikenne- ja viestintäministeriö sai tukiohjelmalle jatkoa vuoden 2019 loppuun asti Euroopan unionin komission 15. joulukuuta 2015 antamalla päätöksellä.
Laajuutensa ja taloudellisuutensa puolesta hankkeen toimeenpano on onnistunut parhaiten kunnissa, joissa valtiontukiosuus oli suurin. Maakunnittain parhaiten onnistuttiin Pohjois-Karjalan, Kymenlaakson, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa. Valtion tuki määräytyi kuntien maksuosuusluokituksen perusteella. Pienimmillään kuntien maksuosuus oli 8 ja suurimmillaan 33 prosenttia.
Laajakaistahankkeet lähtivät parhaiten liikkeelle kunnissa, joissa valtiontuki kattoi suhteellisesti suurimman osan hankkeen menoista. Kyseiset kunnat hyötyivät hankkeista niiden työllisyysvaikutusten takia. Lisäksi ne hyötyivät siitä, että maakunnallisista kiintiöistä luovuttiin laajakaistatukilain muutoksella. Laajakaistalain perustelujen mukaan maksuosuusluokitus oli tarkoitettu pienentämään eräiden, huonossa taloudellisessa asemassa olevien kuntien maksuosuutta.
Valtakunnallisen hankkeen toteutuksen olosuhteet muuttuivat heti alkuvaiheessa, kun suuret teleoperaattorit vetäytyivät hankkeesta. Ne olivat asettaneet myynnissään etusijalle langattomat laajakaistaliittymät, joiden kysyntä oli voimakkaassa kasvussa. Valtakunnallisten operaattorien sijaan laajakaistahankkeita toteutti yli 20 voimavaroiltaan pienempää yritystä. Joillekin hankkeille ei löytynyt lainkaan toteuttajaa. Tällöin niiden toteutus alkoi siirtyä laajakaistalain säätämisen jälkeen perustetuille yrityksille.
Kuntien maksuosuusluokitus sekä tiukat tukikelpoisuusrajaukset loivat olosuhteita sille, että joissakin kunnissa otettiin merkittäviä riskejä Laajakaista kaikille -hankkeiden toteuttamiseksi.
”Joissakin tapauksissa hankkeen toteuttaja ei ole pystynyt viemään loppuun laajakaistan rakentamista. Jo useaan kertaan uutisissakin ollut Osuuskunta Kuuskaistan tapaus on tästä esimerkki”, Mattila toteaa.
Liikenne- ja viestintäministeriön tulisikin seurata, onko valtakunnallisen Laajakaista kaikille -hankkeen yhteydessä syntynyt taloudellisesti kohtuuttomia menetyksiä niille tahoille, joita hanke koski. Menetyksiä voi syntyä hankkeeseen osallistuneille kunnille, hankkeita toteuttaneille yrityksille ja laajakaistaliittymien tilaajille hankkeen eri vaiheissa ja sen jälkeen. Toiminnan ennenaikainen lopettaminen johtaa valtiontuen takaisinperintään.
Laajakaistahanke on ollut merkittävä monessa suhteessa
Laajakaista kaikille -hankkeen tavoitteena oli rakentaa vähintään 100 megabitin laajakaistayhteys yli 99 prosenttiin vakinaisista asunnoista ja toimipaikoista vuoden 2015 loppuun mennessä. Käytännössä tavoite tarkoitti noin 130 000 kohtuuhintaista liittymää, joista etäisyys runkoverkkoon on enintään kaksi kilometriä. Verkkojen rakentamista aktivoitiin valtiontuella markkinaehtoisuuden pohjalta.
Hankkeella on toteutettu pääministeri Matti Vanhasen II-hallituksen ohjelmassa (19.4.2007) mainittua tavoitetta edistää monipuolisten ja korkealaatuisten viestintäpalvelujen saatavuutta myös julkisin varoin alueilla, jonne ei synny kaupallista tarjontaa.
Hanketta on rahoitettu valtion, Euroopan unionin ja kuntien varoista noin 132,0 miljoonalla eurolla ja lisäksi epäsuorasti kotitalousvähennyksen kautta arviolta 36 miljoonalla eurolla. Hankkeen toteutus jatkuu vuoden 2015 jälkeen hankkeeseen osoitetuilla käyttämättömillä määrärahoilla ja siirretyillä määrärahoilla.