Valtion virastot ja laitokset ovat noudattaneet lain edellyttämää yhteishankintavelvoitetta hyvin, havaitsi Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV). Puutteita todettiin kuitenkin siinä, miten yhteishankintavelvoitteesta poikkeaminen on dokumentoitu.
Valtiovarainministeriö ohjaa valtionhallinnon hankintoja muun muassa valtion hankintastrategialla ja päättämällä keskitetyistä yhteishankinnoista. Virastojen ja laitosten on järjestettävä hankintansa siten, että ne käyttävät julkisen sektorin yhteishankintayhtiön Hansel Oy:n valtionhallinnolle kilpailuttamaa sopimusta.
Näkemykset yhteishankintavelvoitteen vaikuttavuudesta vaihtelevat valtion virastoissa selvästi. Puitejärjestelyjä hyödynnetään nykyisin laajasti myös niiden tuotteiden ja palveluiden hankinnoissa, joita yhteishankintavelvoite ei koske.
”Velvoitteen poistaminen saattaisi kuitenkin osassa virastoja ja laitoksia vähentää yhteishankintojen käyttöä merkittävästi”, sanoo johtava tilintarkastaja Minna Tyrväinen.
Julkisille hankinnoille asetetaan erilaisia innovatiivisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden ja ympäristöystävällisyyden tavoitteita. Hansel pyrkii edistämään vastuullisuuteen liittyviä politiikkatavoitteita, mutta yhteishankinnat eivät yleensä sovellu innovatiivisuuteen liittyvien tavoitteiden edistämiseen. Puitejärjestelyt vastaavat virastojen tarpeisiin parhaiten tavanomaisissa ja suurivolyymisissä hankinnoissa.
Melko suuri osuus sopimustoimittajista on pk-yrityksiä
Vuonna 2019 jaettujen yhteishankintasopimusten osuus Hanselin yhteishankinnoista oli 71 prosenttia. Jaetuilla sopimuksilla voidaan edistää pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia päästä yhteishankintojen toimittajiksi.
”Pk-yritysten osuus Hanselin sopimustoimittajista oli viime vuonna 46,7 prosenttia. Varsin suuri osuus yhtiön puitejärjestelyiden sopimustoimittajista on siten pieniä ja keskisuuria yrityksiä”, Tyrväinen toteaa.
Hanselin puitesopimuksilla hankittujen tuotteiden ja palveluiden arvo ylitti 900 miljoonaa euroa vuonna 2019. Valtionhallinnon hankintojen volyymi vuositasolla on 4–4,5 miljardia euroa ilman väylä- ja puolustushankintoja.
Virastojen ja laitosten mahdollisuudet hyödyntää puitejärjestelyjä ovat heikentyneet
Yhteishankintavelvoite ei tällä hetkellä koske suurta osaa Hanselin tekemistä yhteishankinnoista, koska kuntien hankinnat eivät kuulu velvoitteen piiriin. Syksyllä 2019 Hansel siirtyi valtion ja Suomen Kuntaliiton yhteisomistukseen. Omistusjärjestelyllä saattaa jatkossa olla vaikutusta valtiovarainministeriön ohjausmahdollisuuksiin Hanselin omistajaohjaajana.
Lisäksi virastojen ja laitosten mahdollisuudet hyödyntää puitejärjestelyjä ovat viime aikoina heikentyneet, koska Hansel on muuttanut liittymisehtojaan korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännön muutoksen vuoksi.
”Tekninen kehitys ja virastojen tarpeiden muutokset aiheuttanevat valtiovarainministeriölle painetta määritellä yhteishankintavelvoitteen sisältöä uudelleen. Ministeriön tulisikin arvioida, pitäisikö sen täsmentää päätöstä velvoitteen piiriin kuuluvista tuotteista ja palveluista sekä niiden sisällöstä”, sanoo johtaja Jaakko Eskola.
Tutustu julkaisuun: Yhteishankintojen toteuttaminen
Lisätietoja
