Eduskunnan hyväksymä neljäs lisätalousarvio on niin kutsuttu elvytyspaketti. Aiemmat tänä keväänä koronapandemian takia annetut lisätalousarviot ovat painottuneet tukemaan yrityksiä ja kotitalouksia rajoitustoimenpiteiden yli. Neljännen lisätalousarvion tavoite on puolestaan elvyttää Suomen taloutta eli lisätä kotimaista kysyntää – sekä kulutusta että investointeja – kun rajoitustoimet höllentyvät tai päättyvät.
Neljännen lisätalousarvion läpinäkyvyyttä hämärtää se, että siinä on varsinaisten elvytystoimien lisäksi myös muita, lähinnä hallintoon liittyviä määrärahoja. Tyypillisesti näitä varsinaisen budjettiehdotuksen antamisen jälkeen ilmenneitä lisämäärärahatarpeita ehdotetaan vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa. Kuluneen kevään poikkeuksellisuuden vuoksi ne kuitenkin sisältyvät vasta neljänteen lisätalousarvioon. Näitä hallinnon toimintamenolisäyksiä ja joitakin hankemäärärahaehdotuksia on noin 400 miljoonaa euroa yhteensä 106 eri momentilla. Suurin yksittäinen määräraha on 110 miljoonan euron lisäys rokotteiden hankintaan. Läpinäkyvyyden ja selkeyden vuoksi määrärahoista olisi saattanut olla paikallaan antaa erillinen lisätalousarvioesitys.
Varsinaiseen elvytyspakettiin sisältyviä vuodelle 2020 ehdotettuja määrärahoja on 3,6 miljardia euroa yhteensä 68 eri momentilla. Tästä summasta 0,56 miljardia euroa on kaksivuotisia siirtomäärärahoja ja miljardi euroa kolmivuotisia siirtomäärärahoja, koska nämä momentit on talousarviossa luokiteltu siirtomäärärahamomenteiksi. Luokittelusta huolimatta näille momenteille tyypillisesti budjetoidaan vain kuluvan vuoden tarpeisiin.
Miten elvytyspaketin määrärahat jakautuvat?
Alla olevassa kuviossa on havainnollistettu elvytyskokonaisuuteen laskettavien määrärahojen jakautumista yhteiskunnan eri osa-alueille. Momentit, joiden määräraha on pienempi kuin 5 miljoonaa euroa, on jätetty luokittelematta. (Tällaisia alle 5 miljoonan euron määrärahoja on yhteensä 63 miljoonaa euroa 29 eri momentilla.)
Miljardi (27 %) vuoden 2020 määrärahoista on tarkoitettu kunnille ja sairaanhoitopiireille. Määrärahat tukevat ja turvaavat kuntien peruspalveluita sekä jo ennen koronaa ahdingossa ollutta kuntataloutta. Noin 840 miljoonaa euroa (23 %) kohdistuu työmarkkinaetuksiin ja lomautettujen työttömyysetuuksiin, ja summa tukee sitä kautta kotimaista kysyntää.
Noin 720 miljoonaa euroa (20 %) on tarkoitettu yritysten tukemiseen. Tämä osa-alue sisältää yritysten kustannustukea (300 miljoonaa euroa), pääomasijoitukset Suomen Malmijalostus Oy:lle (150 miljoonaa euroa) ja Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle (250 miljoonaa euroa). Koulutukseen, tutkimukseen ja nuoriin on puolestaan varattu lähes 500 miljoonaa euroa (14 %).
Kaikkiaan nämä määrärahat lisäävät julkista kulutusta ja siten elvyttävät taloutta välittömästi. Toisaalta ne luovat pohjaa talouden kasvulle pitkällä tähtäimellä – joskin tämän vaikutuksen suuruutta on vaikea arvioida.
Muita elvytyspaketin osa-alueita ovat liikenne ja infra sekä julkisten palvelujen turvaaminen, kuten TE-toimistojen palvelujen tukeminen. Kuvion kategoria ”Muuta” sisältää muun muassa luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenoja (18 miljoonaa euroa), vesien- ja ympäristönhoidon edistämistä (28 miljoonaa euroa), Metsähallituksen julkisia hallintotehtäviä (10 miljoonaa euroa) ja siirron maatilatalouden kehittämisrahastoon (70 miljoonaa euroa).
Elvytyskohteet kilpailevat resursseista
Pääosin määrärahat näyttävät olevan hyvin kohdennettuja elvytyksen näkökulmasta, vaikka ei olekaan selvää, onko juuri tämä määrärahojen allokaatio tehokkain tapa elvyttää. Määrärahojen käyttöä arvioitaessa on huomioitava, että lisäys yhdessä momentissa on jostain toisesta momentista pois. Elvytysmomentit siis kilpailevat resursseista, jotka on jaettava siten, että elvytys on tehokkainta juuri koronan talousvaikutukset huomioiden. Tästä näkökulmasta ainakin kategoriassa ”Muuta” olevien menolisäyksien kohdennuksia voidaan kyseenalaistaa. Esimerkiksi poistamalla Metsähallituksen julkisia hallintotehtäviä koskeva lisäys olisi voitu tukea yrityksiä 10 miljoonaa euroa enemmän.
Lisäksi hallitus on neljännessä lisätalousarvioesityksessä päättänyt noin 1 miljardin euron[1] valtuuksista pääosin väyläverkon kehittämiseen, korkeakouluopetukseen ja tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä pääomasijoituksesta Suomen Malmijalostus Oy:lle. Nämä määrärahavaikutukset ajoittuvat vuosille 2021–2024. Myös valtion asuntorahaston valtuutta ehdotetaan korotettavan 0,35 miljardilla eurolla ja yhteisöveron jako-osuutta muutettavan valtion ja kuntien välillä kuntien eduksi 0,5 miljardilla eurolla.
Yhteisöveron jako-osuuden muutos on tärkeä kuntatalouden tukemiseksi
Lisätalousarvion mukaan talouden elvytyspaketti on suuruudeltaan noin 5,5 miljardia euroa, josta 3,6 miljardia on määrärahoja vuodelle 2020, noin 1 miljardia euroa valtuuksien määrärahavaikutuksia vuosille 2021–2024, valtion asuntorahaston valtuuskorotus 0,35 miljardia euroa ja yhteisöveron jako-osuuden muutos kuntien eduksi vuosina 2020–2021 yhteensä 0,5 miljardia euroa, josta arviolta 0,41 miljardia euroa ajoittuu vuodelle 2020. Yhteisöveron jako-osuuden muutos on kuitenkin tulonsiirto julkisen sektorin sisällä, eikä sitä siten voida suoraan laskea elvytykseksi eli julkisen kysynnän lisäämiseksi. Tästä huolimatta se on tärkeä ja merkittävä osa kuntatalouden tukemista sekä kunnallisten työpaikkojen ja palveluiden turvaamista tilanteessa, jossa monen kunnan tulot supistuvat kunnallis- ja yhteisöveron laskiessa korona-rajoitustoimien vuoksi.
Tutustu visualisointiimme koronakriisin aikana tehtyjen taloustoimien kokonaisuudesta: Koronapandemian talousvaikutukset
[1] Varsinaisia päätöksiä on noin 0,8 miljardin euron edestä. Loput 0,2 miljardia euroa perustuvat budjettiriihen pöytäkirjamerkintöihin, jotka vaativat vielä päätöksen seuraavissa talousarvioesityksissä.