Yrittäjäkoulutus osana ammatillista työvoimakoulutusta

Yrittäjäkoulutus paransi koulutuksen suorittaneiden työllistymistä, sen sijaan yrittäjätuloja kertyi osallistuneille vain vähän. Tavoitteiden ja seurantatietojen puutteellisuus vaikeuttaa koulutustoiminnan arviointia. Tarkastuksessa arvioitiin yrittäjäkoulutuksen tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja järjestämisen taloudellisuutta.

Tarkastusviraston kannanotot

Yrittäjäkoulutus on osa työvoimapalveluna tarjottua ammatillista työvoimakoulutusta. Työvoimakoulutuksella pyritään lisäämään sekä työvoiman kysyntää että kasvattamaan sen tarjontaa ja laatua työmarkkinoilla. Yrittäjäkoulutuksen tavoitteena on työllistymisen lisäksi kehittää työllistymisen sekä yrittäjyyden edellytyksiä. Yrittäjäkoulutukseen hakevan ei tarvitse olla työtön.

Tarkastuksessa arvioitiin yrittäjäkoulutuksen järjestämisen taloudellisuutta tarkastelemalla koulutuksen hankintoja ja kustannuksia. Koulutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta arvioitiin selvittämällä koulutukseen osallistuneiden opintojen jälkeistä työmarkkinatilannetta. Lisäksi arvioitiin yrittäjäkoulutuspalvelujen hankintatavan ja opiskelijavalinnan yhtenäisyyttä eri alueilla selvittämällä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) ja TE-toimistojen yhteistyökäytäntöjä koulutuspalveluiden tuottajien ja muiden toimijoiden kanssa.

Tarkastuksen mukaan yrittäjäkoulutus paransi osallistujien työllistymistä. Hyviä käytänteitä levittämällä toimintaa olisi mahdollista parantaa laajemmin. Tarkastuksessa esiin tuotuja kehittämisehdotuksia ja hyviä käytänteitä voidaan hyödyntää tulosohjauksessa sekä koulutuspalvelujen kehittämiseksi ja työllistymisen edistämiseksi tehtävien siirtyessä maakuntien hoidettavaksi vuoden 2020 alussa.

Yrittäjäkoulutuksen välitön valtiontaloudellinen merkitys on pieni

Yrittäjäkoulutukseen käytetään työvoimakoulutuksen hankintoihin osoitettua, työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnonalan määrärahaa (momentti 32.30.51). Yrittäjäkoulutukseen suunnatun määrärahan arvioitua käyttöä ei ole eritelty valtion talousarviossa.

Tarkastuksessa tehtyjen laskelmien mukaan yrittäjäkoulutukseen on kohdennettu viime vuosina kansallisia varoja vuosittain noin 3 miljoonaa euroa. Lukuun eivät sisälly Euroopan sosiaalirahaston (ESR) koulutukset ja valmennus. Koulutuksen on suorittanut vuosittain noin 3 000 henkilöä. Yrittäjäkoulutukseen on näin ollen käytetty keskimäärin 1 000 euroa koulutuksen suorittanutta opiskelijaa kohti. Koulutukset ovat lyhytkestoisia, keskimäärin noin kuukauden mittaisia. Tiedot yrittäjäkoulutukseen käytetyistä määrärahoista vaihtelivat lähteestä riippuen, joten tarkastuksessa tehdyissä laskelmissa käytettyjen tietojen oikeellisuutta ja kattavuutta ei voitu todentaa muiden tietolähteiden avulla.

Tavoitteiden ja seurantatietojen puutteellisuus vaikeuttaa koulutustoiminnan arviointia

Yrittäjäkoulutukselle ei ole asetettu erikseen yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita eikä sellaisia tavoitteita, joiden suhteen toiminnan taloudellisuutta tai kustannustehokkuutta voitaisiin arvioida.

Määrällinen vaikuttavuustavoite on ammatilliselle työvoimakoulutukselle asetettu yleistavoite, joka kuvaa koulutuksen nettovaikutuksen sijaan bruttovaikutusta. Tulossopimuksissa ELY-keskuksille on asetettu työ- ja elinkeinoministeriön hyväksymä alueellinen vaikuttavuustavoite (bruttovaikutus), jota on muutettu suhdanteiden mukaan. Tarkastuksessa havaittiin, että asetettuja tavoitteita ei ollut saavutettu kattavasti. Vaikka tavoitteet vaihtelivat alueittain ja ajallisesti, vain yksittäiset ELY-keskukset olivat päässeet alueelliseen vaikuttavuustavoitteeseen vuosina 2012–2016.

Yrittäjäkoulutus paransi työllistymistä, mutta yrittäjätuloja kertyi vain vähän

Yrittäjäkoulutuksen vaikuttavuutta arvioitaessa vakioitiin suhdannevaihteluiden vaikutus sekä ajassa pysyvät, henkilöiden ominaisuuksia kuvaavat tekijät. Tarkastelujaksona olivat vuodet 2011–2015. Arviointiin poimitut osallistuivat yrittäjäkoulutukseen vuoden 2014 aikana. Verrokit eivät osallistuneet yrittäjäkoulutukseen tai muihin työvoimapalveluihin vastaavana aikana. Analyysin perusteella yrittäjäkoulutus on parantanut koulutukseen osallistuneiden työllistymisen todennäköisyyttä keskimäärin 10 prosenttiyksiköllä, kun koulutuksen päättymisestä oli kulunut noin 0,5–1,5 vuotta. Yrittäjäkoulutus oli myös lisännyt hieman osallistujien yrittäjätuloja, joskin vain noin 10 prosentilla otoksen henkilöistä oli yrittäjätuloja tarkastelujakson lopussa. Vuonna 2015 niiden suuruus oli keskimäärin 800 euroa.

Tarkastuksessa todettiin lisäksi, että ammatillisen työvoimakoulutuksen vaikuttavuustavoite tulisi asettaa nettomääräisenä, koska bruttovaikutusta kuvaavan tavoiteasetannan taustaoletuksena on, että mikään muu ei vaikuta kyseisten henkilöiden työllistymiseen kuin toimenpide. Todellisuudessa henkilö voi työllistyä myös ilman toimenpiteitä. Nettovaikutuksessa koulutuksen vaikutus on erotettu muista työllisyyteen vaikuttavista tekijöistä.

Koulutuksen vaikutuksia voisi parantaa poistamalla tuloksellisuuden esteitä. Yksi este on ollut yrittäjyyden ja työttömyysturvan yhteensovittaminen, mitä helpottaa vuoden 2018 alussa voimaan tullut laki työttömyysturvalain muuttamisesta. Sen mukaan työnhakija voisi toimia yrittäjänä neljän kuukauden ajan yritystoiminnan aloittamisesta menettämättä työttömyysetuuttaan. Koulutuksen tuloksellisuutta voisi edistää lisäksi kehittämällä opiskelijoiden ryhmäjakoa ja jaksottamalla koulutusta.

Hyviä käytänteitä voidaan siirtää maakunnille

Koulutuspalvelutehtävät ovat siirtymässä maakunnille. Siirtoon liittyy toiminnan jatkuvuuteen sekä tietojärjestelmien yhdenmukaistamiseen liittyviä riskejä. Mahdollisissa kokeiluissa näihin tekijöihin tulisi kiinnittää huomiota.

Tarkastuksen perusteella nykyisen järjestelmän hyvänä käytänteenä voidaan pitää työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimaa Osaava Suomi -verkoston toimintaa, jonka tarkoituksena on oppiminen, verkostomaisen työskentelyn vahvistaminen ja päällekkäisen työn vähentäminen. Verkosto koostuu ELY-keskusten hankintayhteyshenkilöistä ja muista ELY-keskusten ja TE-toimistojen koulutushankintoja suunnittelevista ja toteuttavista henkilöistä. Muina hyvinä käytänteinä voidaan pitää tiedonjakamista TE-toimistojen välillä, yrittäjäkoulutusten jälkeen pidettyjä infotilaisuuksia sekä verkossa tapahtuvia koulutuksia, niin sanottuja webinaareja. Infotilaisuudet ovat toimineet myös vertaistapaamisina koulutukseen osallistuneille. Verkkokoulutusten etuina on mahdollisuus osallistua koulutuksiin yli aluerajojen. Ennakointityö ja tulevaisuusseminaarit ovat puolestaan tuoneet uusia ideoita ja koulutusaihioita edelleen kehitettäväksi.

Nykyisissä yrittäjäkoulutuksen hankinta- ja opiskelijavalintakäytännöissä ei havaittu merkittäviä eroja eri puolilla maata. Käytännöt ovat olleet voimassa olleiden säädösten mukaiset. Yhteistyökäytännöissä ei myöskään todettu olennaisia eroja. ELY-keskusten vuoden 2016 yrittäjäkoulutusten hankintapäätösten valintakriteereissä oli kaikilla alueilla painotettu laatua hintaa enemmän. ELY-keskukset voivat itse päättää hinta–laatu-suhteen painotuksesta. Koulutuksia koskevien kilpailutusten tarjouspyynnöissä esitetään koulutuskohtaiset tavoitteet, joiden toteutumista seurataan sekäkoulutuksen aikana että loppuraporttien perusteella. Koulutusten laadun toteutumista seurataan lisäksi asiakaspalautteiden avulla. Palautteita ei kuitenkaan saada kerättyä kattavasti, mitä voi pitää ongelmana, kun laatua käytetään merkittävänä koulutusten hankintakriteerinä.

Tarkastusviraston suositukset

Työ- ja elinkeinoministeriön tulee:

  1. kehittää tavoiteasetantaa ja seurantamittaristoa sekä varmistaa yrittäjäkoulutuksen ja yleisesti ammatillisen työvoimakoulutuksen seurantatietojen oikeellisuus, kattavuus sekä yhdenmukaisuus.

  2. arvioida työvoimakoulutusten vaikutuksia erotettuina muista työllisyyteen vaikuttavista tekijöistä.

  3. edistää sitä, että maakuntauudistuksen toimeenpanon yhteydessä otetaan huomioon nykyisen työvoimakoulutustoiminnan hyvät käytänteet sekä toiminnan keskeytymätön jatkuminen, palvelujen yhdenmukaisuus, tietojärjestelmien toimivuus ja kokeilujen tulokset.

 

Kategoriat

URN-tunniste

URN:ISBN:978-952-499-419-4