Valtiontalouden tarkastusviraston vastuullisuusraportti 2020

VTV:n vastuullisuusraportti 2020

Tervetuloa tutustumaan tarkastusviraston historian ensimmäiseen vastuullisuusraporttiin. Raportissa esitellään ne YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, joita VTV toteuttaa ydintehtävillään ja muulla toiminnallaan.

1. Vastuullisuusraportoinnin lähtökohdat – mihin VTV voi vaikuttaa?

YK:n jäsenmaat ovat sopineet 17 kestävän kehityksen tavoitteesta, joiden avulla pyritään turvaamaan ihmisten hyvinvointi ympäristölle kestävällä tavalla. Agenda 2030:n kestävän kehityksen toimintaohjelma koskee kaikkia maailman maita, ja ensisijainen vastuu sen toimeenpanosta on valtioilla.

Olemme koostaneet tämän raportin marraskuussa 2020 julkaistun Valtiokonttorin ensimmäisen vastuullisuusraportointiohjeen pohjalta. Valtiokonttori ohjeistaa virastoja valitsemaan 3–5 kestävän kehityksen tavoitetta, joissa näkyy viraston kädenjälki merkittävimmin. Tällä alustavalla raportoinnilla valmistaudutaan vuodesta 2021 eteenpäin voimaan tulevaan toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä erilliseen vastuullisuusraportointiin, joka koskee kaikkia valtion virastoja.

Valtiokonttorin ohjeessa kädenjäljellä tarkoitetaan viraston mahdollisuuksia edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista tai purkaa niiden tiellä olevia esteitä omalla toiminnallaan. Tähän keskitymme myös tässä vastuullisuusraportissa. Jalanjäljellä puolestaan viitataan viraston toiminnasta ja olemassaolosta aiheutuviin suoriin ekologisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin ympäristöönsä. Valtiokonttorin ohjeen mukaisesti jalanjälkeä ei raportoida vielä vuoden 2020 osalta.

VTV:n ydintehtävän kannalta olennaisimmiksi kestävän kehityksen tavoitteiksi on tunnistettu tavoitteet 16 ja 17, jotka ovat:

  • Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin; rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla

  • Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta.

Näiden lisäksi voimme toiminnallamme vaikuttaa tavoitteisiin 8 ja 10:

  • Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja

  • Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä.

VTV:n toiminnalle tärkeät, viraston kädenjälkeä ilmentävät kestävän kehityksen tavoitteet on tunnistettu osana viraston sisäistä kestävän kehityksen koulutuskokonaisuutta talvella 2019–2020. Kädenjälkimahdollisuuksia tunnistettiin valittujen tavoitteiden lisäksi myös muiden kestävän kehityksen tavoitteiden osalta. Raportointia on tämän jälkeen valmisteltu osana viraston muuta sisäistä raportointia, ja raportoinnin painopiste rajattiin valittuihin tavoitteisiin olennaisuusanalyysia hyödyntämällä. Valmisteluun on myös myöhemmässä vaiheessa osallistettu viraston johtoa ja toiminnoista vastaavia asiantuntijoita.

Jokaista näistä neljästä tavoitteesta vastaa tässä raportissa oma lukunsa, jossa kerromme, miten vaikutamme toiminnallamme kyseisen kestävyystavoitteen toteutumiseen. Olemme määritelleet vastuullisuuden yhdeksi neljästä arvostamme, ja se ilmenee erityisesti tarkastustyössä ammattitaitona ja luottamuksena vuorovaikutuksessa ja toiminnassa. Muut arvomme ovat avoimuus, objektiivisuus ja arvostaminen. Näiden lisäksi toimintaamme ohjaavat myös tarkastustyön eettiset toimintaohjeet, jotka ovat sisällytettyjä sekä tarkastusohjeeseemme että ylimpien tarkastusviranomaisten kansainvälisen järjestön INTOSAIn ISSAI-tarkastusstandardiin 130 Code of Ethics.

Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto

2. Hyvän hallinnon turvaaja

Tarkastusviraston toiminnan ytimessä on kestävän kehityksen tavoite 16: ”Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin; rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla.” Tämä tavoite on myös määritelty kansainvälisesti ylimpien tarkastusviranomaisten järjestön INTOSAIn kongressissa kaikille tarkastusvirastoille tärkeäksi.

Tavoite liittyy suoraan VTV:n perustuslaissa määriteltyyn ydintehtävään tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa sekä valvoa finanssipolitiikkaa ja puolue- ja vaalirahoitusta. Varmistamme, että valtion varoja käytetään eduskunnan osoittamiin kohteisiin lakia noudattaen ja järkevästi. Lisäksi valvomme, että finanssipolitiikkaa hoidetaan kestävällä tavalla.

Moni asia suomalaisessa yhteiskunnassa ja julkisella sektorilla on erittäin hyvin tällä hetkellä. Erinomainen menneisyys ja nykyisyys ei kuitenkaan ole tae siitä, että asiat ovat jatkossakin hyvin. Meidän on ponnisteltava hyvän tulevaisuuden eteen ja jatkettava tärkeän työn tekemistä. – Jaakko Eskola, johtaja

Varmistamme osaltamme oikeusvaltion, kansanvallan ja kestävän talouden periaatteita valtiontalouden tarkastamisen kautta. VTV:n tiedonsaanti- ja tarkastusoikeus perustuu lakiin ja se ulottuu kaikkiin ministeriöiden alaisiin virastoihin, joiden lakisääteisenä tehtävänä on varmistaa kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyviä asioita. VTV:llä on vahva rooli luottamuksellisen tiedon tuottajana ja hyvän hallinnon turvaajana.

Tässä luvussa kerromme, miten VTV turvaa hyvää hallintoa sille kuuluvilla tehtävillä. Ehkäisemme korruptiota muun muassa vuosittaisilla tilintarkastuksilla sekä vaali- ja puoluerahoituksen valvonnalla. Finanssipolitiikan valvontamme edistää julkisen talouden vakautta. Hyvän hallinnon edistämistä tukevat kantelut ja väärinkäytösilmoitukset, joita VTV vastaanottaa.

Vuosittaiset tilintarkastukset ennaltaehkäisevät korruptiota

Valtion kirjanpitoyksiköiden ja kolmen talousarvion ulkopuolisen rahaston vuosittaiset tilintarkastukset ennaltaehkäisevät erityisesti korruptiota ja lahjontaa. Tarkastamme myös Suomen ja EU:n välisiä varainsiirtoja. Raportointikauden 2020 aikana valmistui 65 tilintarkastusta, kolme laillisuustarkastusta, joista yksi raportoitiin tilintarkastusten yhteydessä, sekä kolme kansainvälisen yhteisön tilintarkastusta. Lisäksi vuoden 2020 aikana käynnistettiin neljä laillisuustarkastusta ja yksi monilajitarkastus.

Finanssipolitiikan valvonnalla edistetään julkisen talouden vastuullista suunnittelua

Finanssipolitiikan valvonnalla edistetään finanssipolitiikan sääntöjen läpinäkyvyyttä ja ymmärrettävyyttä sekä julkisen talouden vakautta ja kestävyyttä, mikä puolestaan tukee makrotalouden vakautta.

Konkreettisesti VTV valvoo ja arvioi:

  • julkisen talouden suunnitelman laadintaa ja toteuttamista

  • EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamista

  • EU-sääntöjen sopivuutta Suomelle

  • julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteen (MTO) noudattamista ja siihen liittyvää korjausmekanismia

  • finanssipolitiikan perustana käytettävien makroennusteiden realistisuutta

  • makro- ja julkisen talouden ennusteiden luotettavuutta.

Vuoden 2020 koronapandemia muodosti vakavan uhan talouskehitykselle ja talouden vakaudelle maailmanlaajuisesti. Suomessa talouden dynamiikka häiriintyi ja jo ennestään alijäämäisen julkisen talouden tilanne heikentyi voimakkaasti. VTV:n finanssipolitiikan valvonnassa keskityttiin arvioimaan korona-ajan talouspolitiikkaa ja sitä kautta tuettiin Suomen talouden vakautta ja kestävyyttä. - Matti Okko, johtaja, pääjohtajan sijainen

Finanssipolitiikan valvonnan tulokset raportoitiin vuoden 2020 aikana touko- ja joulukuussa.

Lue tästä Finanssipolitiikan valvonnan arvio julkisen talouden hoidosta keväältä 2020.

Tästä pääset joulukuun raporttiin Finanssipolitiikan valvonnasta 2020.

Vaali- ja puoluerahoituksen valvonnalla korruptiota ja lahjontaa vastaan

VTV:n vastuulla on vaali- ja puoluerahoitusvalvonta, joilla on merkittävä rooli korruption ja lahjonnan vähentämisessä. Vaalirahoituksen osalta VTV:n tehtävänä on valvoa vaalirahoituslain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattamista sekä lisätä vaalirahoituksen läpinäkyvyyttä julkistamalla kaikki saapuneet ilmoitukset. VTV:ssa valmistui vuoden 2020 alussa tarkastus vuoden 2019 europarlamenttivaalien vaalirahoituksen valvonnasta. Vuonna 2020 ei järjestetty vaaleja.

Puoluerahoituksen valvonnan osalta VTV:n tehtävänä on valvoa, miten puolueet, puolueiden lähiyhteisöt ja avustuspäätöksessä tarkoitetut yhdistykset noudattavat toiminnassaan säännöksiä, jotka koskevat puoluelain tukea, vaalikampanjan kulujen ja rahoituksen ilmoittamista sekä näihin liittyvien asiakirjojen ja tietojen laatimista ja toimittamista. VTV valvoo myös valtioneuvoston puolueille myöntämän valtionavustuksen eli puoluetuen käyttöä. Lisäksi VTV julkistaa puoluelakiin perustuvia puoluerahoitusilmoituksia. Toiminnallaan VTV edistää puoluerahoituksen avoimuutta siten, että julkisuudessa ja kansalaisilla on edellytykset arvioida puolueiden sidonnaisuuksia.

Vuoden 2020 alussa valmistui kertomus vuoden 2019 puoluerahoitusvalvonnasta, joka sisälsi yhteensä 31 eduskuntapuolueen piirijärjestön sekä ns. pienpuolueen rahoituksen valvonnan, sekä puoluetuen valvonnan. Vuoden 2020 puoluerahoitusvalvonnassa VTV tarkasti kaikkien eduskunnassa edustettuina olevien puolueiden, eräiden valtionavustusta saavien puolueiden piirijärjestöjen ja naisjärjestöjen puoluerahoituksen sekä puoluetuen valvonnan. Tarkastuksia tehtiin kaikkiaan 49.

Vaali- ja puoluerahoituksen asiantuntijat neuvovat ja opastavat sähköpostilla ja puhelimitse kansalaisia ja valvonnan kohteena olevia tahoja. Puolue- ja ehdokkaan vaalirahoitusta koskevissa virheiden ja puutteellisuuksien epäilyistä on mahdollista myös kannella VTV:lle.

Kantelut ja väärinkäytösilmoitukset ovat osa kestävää hallinnon kehittämistä

VTV vastaanottaa myös kanteluita ja väärinkäytösilmoituksia, joiden kautta esille tulevien asioiden selvittäminen ja ratkaiseminen tukevat hyvän hallinnon edistämistä. Kantelun voi tehdä toiminnasta, joka ei noudata valtion budjettia tai on muutoin valtion varojen hoidon kannalta lainvastaista. Kantelun voi tehdä myös valtion määräysvallassa olevien yhtiöiden lainvastaisesta menettelystä. Kantelun voi tehdä kuka tahansa. Lisäksi valtion viranomaisen, laitoksen, liikelaitoksen ja valtion rahaston on ilmoitettava VTV:lle viipymättä toiminnassaan tehdystä väärinkäytöksestä, joka kohdistuu sen hoitamaan tai vastattavana olevaan omaisuuteen.

Vuoden 2020 aikana tarkastusvirasto vastaanotti 51 yksityishenkilöiden ja yhteisöjen tekemää kantelua ja kansalaiskirjettä, jotka koskivat valtion taloudenhoidon laillisuudessa koettua epäkohtaa. Lisäksi vuonna 2020 vastaanotettiin yhteensä 21 valtion viranomaisen tekemää ilmoitusta, jotka koskivat valtion viranomaisen toiminnassa tehtyä valtion varoihin tai omaisuuteen kohdistunutta väärinkäytöstä. Lisäksi kanteluita ja väärinkäytösilmoituksia koskevaa opastusta ja neuvontaa kansalaisten muiden yhteydenottojen perusteella annettiin yhteensä 86 tapauksessa, jotka hoituivat pääasiassa puhelimitse tai sähköpostitse.

Hanke hallinnon kehittämisen vaiheista ja haasteista

Tarkastelimme Näkökulmia-julkaisussamme ”Hallinnon kehittäminen elää ajassa” suomalaisen valtionhallinnon kehittämisen vaiheita, hallinnon kehittämiseen ja ohjausjärjestelmiin kohdennettuja tarkastuksia Suomessa sekä hallinnon kehittämisen tulevia haasteita ja mahdollisuuksia. Hankkeen yhteydessä toteutettiin yhteistoiminnallisia työpajoja eri sidosryhmien kanssa. Sekä hanke itsessään että sen esille nostamat asiat tukevat erityisesti hallinnon toimivuutta, läpinäkyvyyttä, avoimuutta sekä yhteiskunnan eri toimijoiden kumppanuuksien vahvistamista.

Avoimuuden, yhteistyön ja vastuullisuuden edistäminen ovat ydintavoitteita, kun suuntaamme hallinnon kehittämiseen liittyvää asiantuntijatyötämme. - Heli Mikkelä, johtaja

Tarkastuksilla selvitetään työvoiman osaamistarpeita ja rahoitusmekanismien tuloksellisuutta

Kesällä 2021 julkaistu tarkastus Tulevaisuuden työvoima 2030 selvittää, miten perusopetuksen opetussuunnitelma vastaa tulevaisuuden työvoiman tunnistettuja osaamistarpeita. Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus -tarkastus puolestaan pureutuu eri rahoitusmekanismien ja -instrumenttien tuloksellisuuteen. Näiden lisäksi vuonna 2020 käynnistettiin moniohjattujen organisaatioiden toiminnan tuloksellisuutta sekä organisaatiomuutosten ja -fuusioiden vaikuttavuuden tarkastus.

Yhteistyö ja kumppanuus

3. Monipuolista sidosryhmätyötä ja kansainvälistä yhteistyötä

Kumppanuudet ja yhteistyö sidosryhmien kanssa ovat tärkeitä VTV:n toiminnassa edistettäessä kestävän kehityksen tavoitetta 17: ”Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta” ja sen alatavoitetta “Kannustaa ja edistää tehokkaita julkisia kumppanuuksia”. Kumppanuus- ja sidosryhmäyhteistyö voidaan jaotella sekä kansalliseen sidosryhmäyhteistyöhön että kansainväliseen yhteistyöhön.

VTV:n strategiaa 2019–2023 ohjaa visio “yhdessä – kestävää tulevaisuutta, jaettua tietoa”, joka viittaa siihen, että VTV keskustelee sidosryhmien kanssa eri organisaatiotasoilla. Esimerkkinä tästä toimivat sekä erilaiset johdon tapaamiset sidosryhmien kanssa että asiantuntijoidemme vuorovaikutus työtä tehtäessä sidosryhmäorganisaation asiantuntijoiden ja johdon kanssa. Strategian tavoitteen toteuttamiseksi VTV laati vuonna 2020 asiakas- ja sidosryhmäsuhteiden kehittämisen toimenpideohjelman vuosille 2021–2023, joka systematisoi ja tukee viraston ydintehtävän vaikuttavuutta. Ohjelmalla vahvistetaan viraston kytkeytymistä yhteiskuntaan ja yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa.

VTV on aktiivinen toimija tarkastusvirastojen kansainvälisessä toimintaympäristössä ja edistää kestävän kehityksen tavoitteita kansainvälisen yhteistyön kautta. Vaihdamme tarkastustietoa ja menetelmiä kansainvälisten vertaisvirastojen kanssa sekä käymme jatkuvaa vuoropuhelua hyvän hallinnon ja kestävän talouden teemoista muiden kansainvälisten sidosryhmien kanssa rakentaen globaalia kumppanuutta. YK:n Agenda 2030 -ohjelman kestävän kehityksen tavoitteet kokonaisuutena ovat yksi keskeisimmistä painopistealueista kansainvälisessä yhteistyössä.

Kansainvälisen toimintamme ytimessä on kehittyminen yhdessä globaalin tarkastusvirastoyhteisön kanssa. Kumppanuusajattelumme perustuu ymmärrykseen siitä, että jakamalla tietoa luomme samalla uutta tietoa. Yhdessä tietoa jalostamalla luomme edellytyksiä julkisen talouden ja hallinnon kestävään uudistumiseen kansainvälisesti ja kansallisesti. - Kaisa Kopra, kansainvälisten asioiden asiantuntija

Vuoden 2020 sidosryhmä- ja kansainvälistä yhteistyötä ovat leimanneet koronapandemian vaikutukset, ja vuosi on osoittanut, että yhteistyötä voidaan tehdä tehokkaasti myös etäyhteyksien avulla. Etäkokoustamiseen siirtyminen edistää osaltaan kestävyyttä ja madaltaa kynnystä osallistua, kun matkustaminen vähenee. Toisaalta pandemiatilanne on osaltaan saattanut heikentää niitä yhteyksiä, joita tarvitaan globaalien haasteiden ratkaisemiseksi.

Työskentelyä erilaisten organisaatioiden kanssa valtionhallinnosta järjestökenttään

VTV:n keskeisiä sidosryhmiä ovat VTV:n tuottaman tiedon käyttäjät, tarkastuskohteet, tarkastuksissa tarvittavien aineistojen toimittajat, kansalliset ja kansainväliset vertaisorganisaatiot sekä media ja suuri yleisö. Tärkeitä sidosryhmäorganisaatioita valtionhallinnossa ovat valtioneuvosto, ministeriöt ja ylin virkamies- ja talousjohto sekä eduskunnassa kansanedustajat, valiokunnat ja virkamieskunta. Tutkimus- ja järjestökenttä sekä tarkastusyhteisöt ovat myös VTV:n sidosryhmäyhteistyössä keskeisiä toimijoita.

VTV:n yhteydessä toimivia, viraston toiminnan kehittämistä tukevia kokoonpanoja ovat VTV:n lakisääteinen neuvottelukunta sekä tieteellinen neuvosto, jotka koostuvat VTV:n ulkopuolisista asiantuntijoista. VTV:n viestintä tukee tiedon jakamista sidosryhmille.

Olemme vuorovaikutuksessa sidosryhmiemme kanssa monin eri tavoin, esimerkiksi tapaamalla hallintoa tarkastustyön yhteydessä ja osana muuta toimintaa. Lisäksi pyydämme tarkastusten jälkeen tarkastuksen kohteilta palautetta prosessin sujuvuudesta ja vuorovaikutuksesta. Osallistumme myös toimintamme kannalta tärkeiden työryhmien, neuvottelukuntien ja verkostoiden toimintaan kansainvälisiä työryhmiä unohtamatta.

Vuonna 2020 järjestettiin osana tilintarkastuksen uudistusta sidosryhmätilaisuudet ja tapaamiskierros kaikkien tarkastettavien kirjanpitoyksiköiden johdolle ja sisäisen tarkastuksen edustajille. Tarkastuksissa henkilöstömme on tavallisestikin jatkuvassa vuorovaikutuksessa tarkastuskohteiden kanssa. Lisäksi erilaisten kehittämishankkeiden yhteydessä järjestettiin monenlaisia sidosryhmiä osallistavia keskustelu- ja yhteistyötilaisuuksia. Näistä esimerkkejä ovat Ilmiöbudjetointi-projektin yhteydessä järjestetyt pääjohtajan pyöreän pöydän keskustelut ja haastattelut sekä hallinnon kehittämisen tematiikkaan liittyneet sidosryhmätyöpajat.

VTV:n asiantuntijoita oli eduskunnan valiokuntien, muun muassa tarkastusvaliokunnan, kuultavana 19 kertaa erilaisista tarkastuksiin ja valvontatoimintoihin liittyvistä asioista, minkä lisäksi VTV antoi yhteensä 25 lausuntoa eduskunnan valiokunnille ja 17 lausuntoa muille tahoille. VTV:n asiantuntijoita on ollut vuoden 2020 aikana nimettynä myös 18 hallintoa, tarkastustoimintaa tai menetelmiä kehittävään työryhmään kansallisesti. Lisäksi VTV osallistuu laajasti erilaisiin kansainvälisiin projekteihin ja verkostoihin. Koronapandemian takia sidosryhmäsuhteita on hoidettu sekä kotimaassa että kansainvälisesti pääasiassa etäyhteyksiä hyödyntämällä.

Kestävän kehityksen integrointi osaksi tarkastustyötä

Kestävän kehityksen integroimista tarkastustoimintaan on vuoden 2020 aikana valmisteltu asiantuntijatyönä: tavoitteena on määritellä, mitä kestävä kehitys ja Agenda 2030 tarkoittavat VTV:lle ja sen ydintoiminnalle sekä miten kestävä kehitys saadaan näkymään luontevana osana viraston toteuttamaa tarkastus- ja valvontatoimintaa. Työssä tarkastellaan myös politiikkajohdonmukaisuuden tarkastamista ja menetelmiä.

Osana kestävän kehityksen työtä VTV osallistui Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) koordinoiman EEEN2020: European Environmental Evaluators Network Forumin järjestelyihin. Tilaisuudessa VTV järjesti kaksi sessiota: ”Theories and frameworks for auditing and evaluating policy coherence for sustainability transformations” ja “Methods, tools and case studies for evaluating and auditing policy coherence for sustainability transformations”.

Kestävän kehityksen teemoihin liittyvät selvitykset

VTV on selvittänyt ilmiöpohjaisen budjetoinnin tilaa Suomessa, minkä yhteydessä tarkasteltiin muun muassa ilmastobudjetoinnin ja kestävän kehityksen budjetoinnin toteuttamista ja kehittämismahdollisuuksia Suomessa. Työn tuloksia on käsitelty monissa eri yhteyksissä, muun muassa valtiovarainministeriön työryhmissä ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnassa. Selvitystyöllä on pystytty tukemaan kattavasti koko kestävän kehityksen konseptia, ja lisäksi sen yhteydessä on järjestetty laajasti sidosryhmäyhteistyötä.

VTV on kartoittanut myös kaivostoiminnan ja -politiikan keskeisiä kestävyyteen liittyviä kysymyksiä ja ongelmakohtia. Keväällä 2021 julkaistussa raportissa käsitellään kaivostoiminnan politiikkatavoitteita ja niiden toteuttamista, kiertotalouden toimintatapojen toteuttamista kaivostoiminnassa, kaivostoiminnan paikallisen hyväksyttävyyden saavuttamista sekä toimintansa lopettaneiden kaivosten taloudellisia ja ympäristöön kohdistuvia riskejä.

Kehitymme yhdessä osana globaalia tarkastusvirastoyhteisöä

VTV:lle tärkeitä kumppanuuksia oman toimintansa kehittämisen näkökulmasta ovat yhteistyö ylimpien tarkastusvirastojen kansainvälisten kattojärjestöjen EUROSAIn ja INTOSAIn kanssa. Muita tärkeitä kumppanuuksia ovat EU-maiden ja Pohjoismaiden tarkastusvirastojen yhteistyöfoorumit mukaan lukien yhteistyö Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan unionin komission kanssa. VTV osallistuu lisäksi riippumattomien finanssipolitiikan valvontaelinten (Independent Fiscal Institutions) kansainvälisten yhteistyöverkostojen toimintaan.

Vuoden 2020 kansainvälinen yhteistyö lukuina:
11 VTV:n järjestämää tilaisuutta
23 tilaisuudessa VTV:llä oli rooli tilaisuuden järjestämisessä
44 tilaisuutta, joihin VTV osallistui
76 vastausta kansainvälisiin tietopyyntöihin
54 pääjohtajan nimissä laadittua kansainvälistä kirjettä

Ympäristötyöryhmä WGEA:n puheenjohtajuus 2020–2025

Yksi vuoden 2020 painopisteistä kansainvälisessä yhteistyössämme on ollut INTOSAIn ympäristöryhmän (Working Group on Environmental Auditing, WGEA) puheenjohtajuuskauden (2020–2025) aloittaminen. Vuodesta 2020 alkaen VTV:llä on toiminut järjestön sihteeristö, joka johtaa työryhmää, vastaa sen käytännön asioista sekä työohjelman toimeenpanosta. Työryhmän puheenjohtajuus tarjoaa VTV:lle vahvan roolin kansainvälisesti tarkastusyhteisössä, aitiopaikan globaaliin ympäristöpolitiikkaan sekä mahdollisuuden omaksua parhaita käytäntöjä muista maista.

INTOSAI WGEA tukee ympäristöpolitiikan tarkastamista julkaisemalla tarkastusohjeita, selvityksiä ja koulutusmateriaaleja sekä osallistumalla INTOSAIn tarkastusstandardien kehittämiseen. Työryhmään kuuluu lähes 80 maata ja työhön osallistuu useita merkittäviä sidosryhmiä kuten YK:n ympäristöohjelma (UNEP) ja YK:n taloudellisten ja sosiaalisten asiain osasto (UN DESA).

VTV:n ympäristötarkastamisen osaamista arvostetaan maailmalla. VTV:n tarkastajat ovat kouluttaneet Euroopan tilintarkastustuomioistuimessa ja erilaisissa globaaleissa tilaisuuksissa. Luentopyyntöjä on tullut suomalaisten yliopistojen lisäksi Saksasta. Trendinä on, että koulutukset toteutetaan videokonferensseina. - Vivi Niemenmaa, apulaisjohtaja

WGEA-työssä järjestettiin maaliskuussa 2020 ensimmäinen kokonaan virtuaalinen globaali tarkastusvirastojen kokous, joka loi pohjaa myös muiden työryhmien virtuaaliselle työskentelylle. Ryhmän työohjelmassa on vuosille 2020–2022 kolme temaattista kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa edistävää painopistettä, jotka ovat kestävä liikenne (tavoite 11), muovijäte (tavoite 12) ja ilmastorahoitus (tavoite 13) sekä näiden väliset kytkökset. Lisäksi politiikkajohdonmukaisuus on erityinen painopiste kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvässä työssä.

Yhteistyö INTOSAIn ja EUROSAIn kanssa sekä kahdenvälinen yhteistyö

Vuoden 2020 aikana VTV on ollut aktiivisesti mukana EUROSAIn hallintoneuvostotyössä ja vastannut Emerging issues -portfoliosta, jossa YK:n Agenda 2030 -työ on ollut näkyvästi esillä. EUROSAI-portfoliovastuuseen liittyen VTV perusti yhdessä Ison-Britannian tarkastusviraston kanssa projektiryhmän Auditing the Response to the Covid-19 Pandemic. Projektiryhmän painopisteenä on tiedonvaihto tarkastusvirastojen koronapandemiaan liittyvästä monitorointi- ja tarkastustyöstä.

Samaan portfolioon perustettiin VTV:n ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen yhteistyönä Preparing for future risks and climate crisis -projektiryhmä, joka liittyy erityisesti ilmastorahoitukseen ja pidemmän aikavälin rahoitukseen sekä julkisen talouden kestävyyteen. Projektiryhmän yhtenä tavoitteena on tarkastella, kuinka koronapandemiasta johtuvat kansalliset ja EU-poliittiset taloudelliset tukitoimet huomioivat vihreän siirtymän agendan.

VTV ja IDI (INTOSAI Development Initiative) allekirjoittivat tammikuussa 2020 aiesopimuksen yhteistyöstä kestävän kehityksen tavoitteiden tarkastamisen, ympäristötarkastuksen ja tarkastuksen vaikuttavuuden alueilla. Tähän sisältyy yhden VTV:n virkamiehen osa-aikainen työskentely IDI:n tehtävissä. Kahdenvälistä yhteistyötä vertaisvirastojen kanssa on tehty vain yksittäisinä etätapaamisina, eikä kahdenkeskistä sopimuspohjaista yhteistyötä ole tehty ollenkaan. Vuonna 2020 VTV:llä oli voimassa olevat yhteistyösopimukset Georgian, Viron, Venäjän ja Bhutanin kanssa.

EU, Pohjoismaat ja Baltia -yhteistyöllä pontta koronapandemian vaikutusten arviointiin

EU, Pohjoismaat ja Baltia -yhteistyön tavoitteena on ollut paitsi ylläpitää ja kehittää yhteistyötä myös käydä aktiivista tiedonvaihtoa Europan unionin tarkastusvirastojen sekä pohjoismaisten tarkastusvirastojen kanssa. Tämä vahvistaa sekä VTV:n omaa osaamista, että organisaation valmiuksia vaikuttaa tarkastusalan kansainväliseen uudistumiseen.

Yhteistyötä on tehty muun muassa osallistumalla EU-maiden tarkastusvirastojen ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen (ETT) yhteistyökomitean EU Contact Committeen (EU CC) ja sen alaisten työryhmien toimintaan. Vuonna 2020 yhteistyö on keskittynyt tiedonvaihtoon erityisesti koronapandemian vaikutuksista tarkastusvirastojen työhön ja siihen liittyviin tarkastuksiin. EU CC:n alaisista työryhmistä VTV toimii puheenjohtajana finanssipolitiikan tarkastukseen keskittyvässä verkostossa, jonka alaisuudessa käynnistyi vuonna 2020 VTV:n vetämä rinnakkaistarkastus aiheesta ”medium-term budgetary frameworks”, joka osaltaan parantaa maailmanlaajuista makrotalouden vakautta.

Myös digitalisaation osalta on tuettu kestävyystavoitteen toteutumista. Monenkeskinen, sopimusperustainen ja kansainvälinen data-analytiikkayhteistyö jatkui vuonna 2020 myös etäyhteyksien turvin. Yhteistyön puitteissa julkaistiin vuonna 2020 muun muassa työpaperi (white paper), joka auttaa ja opastaa tarkastajia algoritmien tarkastamisessa.

Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua

4. Kuinka tarkastuksilla edistetään hallinnon tehokkuutta ja yhtenäisyyttä

Vaikka kädenjälkemme näkyy vahvimmin hyvän hallinnon edistämisessä ja yhteistyön vahvistamisessa, voimme toiminnallamme edistää myös kestävän kehityksen tavoitetta 8: ”Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja”.

Edistämme tarkastustoiminnallamme hallinnon tehokkuutta ja yhtenäisyyttä arvioimalla tarkastuskohteiden toimintaa ja tuomalla esille kehityskohteita. VTV voi edistää talouskasvua ja työllisyyttä välillisesti keskittymällä tarkastuksissaan arvioimaan esimerkiksi työllisyyspolitiikan vaikutuksia. VTV:n vuonna 2020 valmistuneiden tarkastusten mukaan valtio voisi kehittää työllisyystoimia esimerkiksi kohdentamalla niitä paremmin sekä tiivistämällä viranomaisyhteistyötä.

Tarkastimme vuonna 2020 myös valtion yhteishankintojen toteuttamista ja talousarvion yhtenäisyyttä. Yhtenäinen budjetointi tukee tehokasta valtion taloudenhoitoa. Valtion kirjanpitoyksiköille suorittamamme tilintarkastukset uudistettiin vuonna 2020 tuottamaan tarkastustietoa entistä laajemmasta näkökulmasta. Kuten jo aiemminkin, hyödynsimme työssämme myös monia erilaisia menetelmiä ja analytiikkatyökaluja.

Hyvinvointiyhteiskunnan kehittämistä työllisyysvaikutuksia arvioimalla

Työllisyyden edistäminen on tärkeä keino turvata ihmisten toimeentulo ja hyvinvointipalvelut sekä supistaa julkisen talouden kestävyysvajetta. VTV voi välillisesti edistää työllisyyttä keskittymällä tarkastuksissaan arvioimaan, millaisia työllisyysvaikutuksia tarkastuskohteiden toimilla on. Esimerkiksi pelkkä työllisyysaste ei yksinään kerro työllisyyspolitiikan onnistumisesta.

VTV:lla vuonna 2020 valmistuneiden tarkastusten mukaan valtio voi lisätä työhön osallistumista ja vähentää rekisterityöttömyyttä erilaisilla työllisyyspolitiikan keinoilla, kuten työvoimapalvelujen aktivointitoimilla tai nuorten työpajoilla. Myös kuntakokeiluilla ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hankkeilla on pyritty parantamaan etenkin heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä ja ehkäisemään syrjäytymistä, mutta VTV:n tarkastustulosten mukaan niitä voitaisiin kohdentaa nykyistä paremmin edellä mainituille kohderyhmille.

VTV:n työllisyyden edistämistä koskevissa tarkastuksissa on myös tuotu esille, että työllisyystoimista ja niiden vaikutuksista julkiseen talouteen tulisi muodostaa yhtenäinen kuva, jossa myös yksilönäkökulma otetaan huomioon. Viranomaisten olisi edelleen tiivistettävä yhteistyötään, jotta ne voivat vastata paremmin eri asiakasryhmien tarpeisiin.

Laillisuustarkastuksilla arvioitiin valtionhallinnon toimien yhtenäisyyttä

Hallinnon tehokkuus ja yhtenäisyys ovat tärkeitä kestävän talouskasvun ja työllisyyden edistämiseksi. Vuoden 2020 aikana VTV:lla valmistui laillisuustarkastukset valtion yhteishankintojen toteuttamisesta ja talousarvion yhtenäisyydestä.

Yhteishankintojen toteuttamisen tarkastuksessa selvitettiin yhteishankintavelvoitteen noudattamista ja Handi-järjestelmän hyödyntämistä taloushallinnon automatisaatiossa yhteishankintojen osalta. Tarkastuksessa selvitettiin lisäksi muun muassa sitä, onko yhteishankinnoilla edistetty niille asetettuja politiikkatavoitteita. Yhteishankinnoissa käytetään julkisen sektorin yhteishankintayhtiö Hansel Oy:n kilpailuttamaa sopimusta, ja Hansel pyrkii edistämään vastuullisuuteen liittyviä politiikkatavoitteita.

Talousarvion yhtenäisyyttä tarkastettiin vuoden 2019 talousarvion ja lisätalousarvioiden avulla. Yhtenäinen budjetointi selkeyttää talousarvion seurantakäytäntöjä ja tukee näin tehokasta valtion taloudenhoitoa sekä tuottavuustavoitteiden saavuttamista taloushallinnossa. Se helpottaa talousarviosta päättämistä ja edistää talousarvion noudattamista.

Tilintarkastukset uudistuivat – menetelmien ja analytiikan kehitys jatkuu

Tehokkuuden kannalta myös menetelmien kehittäminen on tärkeää. Kestävyyteen liittyy myös pyrkimys aiempaa korkeampaan taloudellisen tuottavuuden tasoon monipuolistamisen, teknologian uudistamisen ja innovaatioiden avulla.

VTV:n valtion kirjanpitoyksiköille suorittamat tilintarkastukset uudistettiin vuotta 2020 koskevissa tarkastuksissa. Uudistus koski tarkastustiedon tuottamista koko valtion tasoisten talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien osalta sekä talousarvion noudattamisen osalta. Samalla kirjanpitoyksiköt ryhmiteltiin neljään asiakastiimiin niiden erityispiirteiden mukaan, tavoitteena saada tarkastuksissa laajempaa konsernitasoista näkökulmaa kirjanpitoyksiköitä yhdistävistä seikoista.

Tilintarkastusmenetelmien ja analytiikkatyökalujen hyödyntämisen kehitys jatkui, ja erityisesti PowerBI-analyysityökalua alettiin ottaa käyttöön koko valtiotasoisen eri talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmistä saatavien data-aineistojen analysointia varten. Keskitettyjä tarkastustoimenpiteitä kehitettiin myös ACL-data-analytiikkaohjelman avulla. Lisäksi vuoden 2020 aikana otettiin käyttöön tilintarkastuksessa uusi työn dokumentointia yhtenäistävä työkirjamalli.

Eriarvoisuuden vähentäminen

5. Vastuullinen asiantuntijaorganisaatio

Otamme toiminnassamme huomioon myös kestävyystavoitteen 10: ”Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä”. Tavoitteeseen liittyy paitsi kaikkien ihmisten sosiaalisen, taloudellisen ja poliittisen osallistumisen edistäminen asemasta riippumatta, myös yhtäläisten mahdollisuuksien takaaminen edistämällä asianmukaista lainsäädäntöä ja toimenpiteitä. Roolissamme riippumattomana tiedolla vaikuttajana ja vaikuttamiseen kannustajana voimme toteuttaa tavoitetta myös aiheeseen liittyen tarkastusten kautta.

Henkilöstömme on motivoitunutta ja ammattitaitoista ja tekee yhteiskunnallisesti merkittävää työtä. Myös työnantajana kiinnitämme rekrytoinneissa huomiota työnhakijoiden tasa-arvoiseen kohteluun. Vuonna 2020 asetimme myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmän, joka päivitti suunnitelman viraston tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvistä tavoitteista.

Erityisesti VTV:tä koskee myös tavoitteen 10 näkökulma globaalien rahoitusmarkkinoiden ja -instituutioiden sääntelyn ja valvonnan parantamisesta sekä tällaisen sääntelyn käyttöönoton tukemisesta. Tähän liittyy vuonna 2020 toteutettu tarkastus Rahoitusvakausviraston toiminnasta.

Tarkastus kriisinratkaisuviranomaisen toiminnasta

Vuonna 2020 VTV:lla toteutettiin tarkastus Rahoitusvakausviraston toiminnasta osana yhteistä kriisinratkaisumekanismia. Kriisinratkaisuviranomaisten tehtävä on laatia pankeille suunnitelma tilanteeseen, jossa pankki on kaatumassa tai todennäköisesti kaatumassa. Suomessa tämä viranomainen on Rahoitusvakausvirasto, joka vastaa kansallisesti valvottavien pankkien kriisinratkaisutehtävistä.

Tarkastuksessa selvitettiin, miten Rahoitusvakausvirasto on valmistautunut huolehtimaan tehtävistään ja miten niiden valmistelu on käytännössä tehty. Yhteisen kriisinratkaisumekanismin tarkoituksena on varmistaa, että mikäli pankki ajautuu kriisiin, sijoittajat ja toimiala vastaisivat kriisin aiheuttamista kustannuksista.

VTV vastuullisena työnantajana

Olemme asiantuntijaorganisaatio, jonka toiminnan menestyksen takaa osaava, motivoitunut ja osaamistaan jatkuvasti kehittävä henkilöstö. VTV:llä tehtävä työ on merkityksellistä ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa ja virastossa työskentelee asiantuntijoita monenlaisilla taustoilla. VTV myös kannustaa henkilöstöään vaikuttavuustoimintaan osallistumalla eri sidosryhmien ja verkostojen toimintaan.

VTV kiinnittää rekrytoinneissa ja tehtäviin valitsemisessa huomiota hakijoiden tasa-arvoiseen kohteluun iästä, sukupuolesta ja muista henkilökohtaisista ominaisuuksista riippumatta. Palkkauksen tasa-arvoisuutta edistetään palkka-avoimuuden keinoin. Julkishallinnon palkkatiedot ovat nimikirjalain mukaan julkisia. VTV:n avoimissa tehtävissä vaativuusluokka ja aloituspalkan euromäärä on aina ilmoitettu hakuilmoituksessa. Nimittämiskirjoista ja palkkauksen vaativuusluokan korotuksista lähetetään tieto esimiehen ja hallintoyksikön lisäksi myös henkilöstöjärjestöjen edustajille.

Vuonna 2020 VTV:ssä asetettiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä tarkastusviraston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman päivitystä varten. Suunnitelman ja siihen kuuluvien toimenpiteiden avulla tarkastusviraston tavoitteina on edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa, parantaa naisten asemaa työelämässä, estää sukupuoleen perustuva syrjintä sekä edistää koko työyhteisön yhdenvertaisuuden toteutumista.

Suunnitelmaa varten toteutettiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely. Suunnitelmaan kirjattiin kehittämiskohteiksi vuosille 2020–2023 seuraavat asiat:

  • esimiehinä on tasapuolisesti naisia ja miehiä

  • eri-ikäisten tasa-arvo

  • eri tehtäviin sijoitutaan tasapuolisesti ja tasa-arvoisesti sekä

  • palkkauksen tasa-arvo.

 

Kategoriat